Categories
Ääni

Pelitrailerin äänet

Otettiin pelinpätkä traileri ilman ääniä, johon suunniteltiin taustalle eri kohdissa tulevat äänet ja ambienssit sekä henkilöille repliikit. Ensiksi kävimme läpi trailerin kaikki tekijät ja äänen lähteet ja pohdimme, kuinka voisimme replikoida niitä foley-äänten avulla. Aloitimme nauhoittamalla erilaisia ääniä, joita pystyimme tuottamaan jo ennestään löytyvillä esineillä, enimmäkseen ihan tavallisilla arkiesineillä, kuten ovilla, tusseilla ja lukolla.

  Saatuamme kasaan kourallisen toimivia perusääniä, turvauduimme hankkimaan erilaisia esineitä äänilähteiksi. Tähän kuului esim. kookospähkinöitä hevosen kavioiksi, perunajauhoja lumeksi sekä paperipusseja räjähdyksiin. Mielenkiintoisin oli kohta jossa mies heitetään ikkunasta läpi, johon tuotimme äänen rikkomalla vanhan (irtonaisen) ikkunan heittelemällä ja lyömällä erilaisia esineitä siitä läpi. Parhaimman tuloksen tuotti pyyhkeeseen kiedottu pesäpallomaila.

  Saatuamme ääniä kasaan jonkin verran, aloitimme editoimaan ääniä trailerin mukaan, joita uusimme aika ajoin freshien nauhoitusten tullessa valmiiksi. Projekti laajalti eteni kun osa porukasta nauhoitti foleyitä ja osa editoi. Muutamia ääniä joutui tuottamaan virtuaali-instrumenteilla niiden orgaanisen tuottavuuden haastavuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan ääniefektit, repliikit ja taustamusiikki tekivät projektista noin 140 ääniraidan -suuruisen, jossa ääniraitojen järjestely, nimeäminen ja organisointi alkoivat hahmottua todella tärkeiksi.

Tuottajat

Samu Santanen

Jimi Nyholm

Työryhmä

Samu Santanen

Sonja Helminen

Jimi Blomfelt

Jimi Nyholm

Henri Hienonen

Lauri Pehkonen

Erica Hokkanen

 

 

 

 

 

Categories
Graafinen Media

Vastamainosviikko – Graafisen suunnittelun ryhmä

Vastamainosviikolla pääsimme pohtimaan itseä kiinnostavia aiheita, joista muodostaa omia vastamainoksia. Viikkomme alkoi vierailijamme, Eeva Kemppaisen vetämällä workshopilla, jossa muokkasimme valmiita, lehdistä irroitettuja mainoksia.

 

Keith Schmidt

Workshopin jälkeen mietittiin, mistä itse haluaisimme tehdä vastamainoksia. Ideoita tuli todella paljon, mutta osasta oli vaikea löytää materiaalia, johon tarttua. Törmäsimme mm. kysymykseen, missä kulkee vastamainoksen ja kantaa ottavan julisteen raja, ja tarvitseeko vastamainoksessa esiintyä jotain jo olemassa olevaa brändiä.

 

Sebastian Heikkilä / Nasteho Hasan

Yhteisen pohdinnan jälkeen jokaiselle löytyi oma aihe työstettäväksi. Päädyimme töissämme käsittelemään mm. vaateteollisuuden epäkohtia, yksityisten vuokra-asuntojen korkeita hintoja, pelifirmojen tapoja rahastaa ja ottaa poliittisesti kantaa, sekä eläintuotannossa esiintyvää spesismiä.

Vastamainoksia kokosimme muokkaamalla kuvia ja brändien logoja. Käytimme brändien omia ja itse keksimiämme sloganeita, ja yhdistimme niitä muokkaamiemme kuvien kanssa. Osa materiaalista oli myös itse piirrettyä.

Viikosta meille jäi käteen mainoskriittisyyttä, parempaa kuvankäsittelytaitoa sekä vastamainosajattelua.

 

 

Nora Lehtopuro / Sonne Isoniemi

 

Vastamainos kuriiripalveluista

Lähestyimme vastamainosteemaa ensin kattavalla taustatyöllä, jonka jälkeen valitsimme muutamasta vaihtoehdosta meille mieleisimmän. Halusimme ottaa kantaa ruokalähettien asemaan, koska aihe oli ajankohtainen ja meistä hyvin mielenkiintoinen. Seuraavaksi ideoimme ryhmämme kesken yksityiskohtaisesti vastamainoskampanjaamme. 

Jaoimme vastuualueet kullekin ryhmän jäsenelle. Keräsimme erään kuriiripalvelun mainoksia heidän nettisivustoltaan ja Helsingin katukuvasta. Valitsimme kolme kuvaa ja yhden julisteen. Loimme yritykselle uuden logon käyttäen Illustrator-kuvitusohjelmaa. Lisäksi muokkasimme kuvia Photoshopissa, sekä taitoimme julisteen InDesignissa.

 

 

Lopulta kokosimme valmiit työt Google Driveen ja esittelimme muille Mediakylpylän työkokeilijoille. 

Vastamainosprojekti auttoi meitä konkreettisesti hahmottamaan, mikä vastamainos on. Ryhmässämme opittiin myös lisää Adoben ohjelmien käyttöä ja kuriiripalveluiden työskentelyolosuhteiden epäkohdista. Lisäksi vastamainosviikolla opimme muilta ryhmiltä eri yritysten ongelmista.

Samira Shaikh, Sinna Tuononen, Maya Lehtinen, Kauko Heikkinen

Categories
Ääni

Radioshow harjoitus

Aloitimme projektin brainstormaamisella, heitellen ideoita eri uutisaiheista ja radioshow:n tyypillisistä pätkistä kuten haastatteluista, säätiedotuksista sekä mainoksista.

Ensiksi päädyimme tekemään mainokset vastamainosviikon teemaisesti.

Parodioimme tyypillisiä mainoksien piirteitä ja tyyliä. Teko oli joksenkin haastavaa, koska mainoksien tuli olla tasan kaksikymmentä sekuntia pitkä. Lopulta saimme valmiiksi kaksi vastamainosta.

Seuraaviksi osa meistä siirtyi tekemään inssertteijä, osa taas kirjoittamaan radioshow:n käsikirjoitusta läpi. Insertit tarkoittavat erinäisiä pätkiä, tässä tilanteessa äänitteitä, jotka tehdään etukäteen ja soitetaan livenä lähetyksessä. Uutisiksi keksimme tehdä vale-uutisia humoristisin teemoin.

Kaiken valmistuttua siirryimme rakentamaan studiotamme. Se koostui kahdesta radiojuontaja mikistä, radiotuottaja mikistä ohjeiden antamista varten, äänitarkkailijan äänipöydästä sekä kahdesta koneesta äänittämistä ja inserttejä varten.

Nauhoitimme shown muutamaan otteeseen ja valitsimme parhaat palat editoidessa. Projekti avasi silmät kaikille radio-ohjelmien tuottamisesta ja toteutuksesta. Lopputuloksesta tuli joksin amatöörimäinen, mutta kuitenkin hauska ja toimiva.

 

 

Tuottaja – Lauri Pehkonen

Juontaja 1 – Jimi Nyholm

Juontaja 2 – Henri Hienonen

Ääninäyttelijä 1 / Säveltäjä – Samuel Santanen

Ääninäyttelijä 2 / Äänitarkkailija – Sonja Helminen

Mainos-porukka / Muut toimenpiteet – Jimi Blomfelt, Erica Hokkanen

 

Categories
Ääni Media

Vastamainosviikko – Ääni

Idea sai alkuunsa hammasharja mainosten katsomisesta ja tästä keksimme vasta mainos idean nimeltään Rectodent. Vastamainoksen idea oli monitoimiharja jolla voi pestä muutakin kuin pelkät hampaat. Tekoprosessissa nauhoitimme erilaisia ääniä aiheeseen liittyen, sekä suunnittelimme ylipirteän tyypillisen mainos musiikin. 

 

 

WIP

 

 

Categories
Ääni

Miksausharjoitus

Ensin teimme itsenäisesti multitrack harjoituksen omilla koneillla käyttäen Pro tools ohjelmistoa. Harjoittelimme mm. Taajuuskorjaimen, kompressorin ja gaten perusteita sekä efektien käyttöä. Pyrimme myös välttämään ja poistamaan vuotoja eri raidoilta.

Tämän jälkeen menimme Säröön suorittamaan saman harjoituksen yhdessä analogisella miksauspöydällä. Otimme raidat samasta multitrack harjoituksesta, toimme miksauspöydän kautta kaiuttimiin ja tutustuimme analogisen puolen taajuuskorjaimeen, kompressoriin ja yleisiin toimintatapoihin.

Lopuksi teimme ”live” miksauksen Avid S3 digitaalisella miksauspöydällä. Toteutimme harjoituksen yhdessä opetellen yksitellen taajuuskorjaimen, kompressorin, gate:n käytön. Käytimme ”lavalla” kolmea monitoria ”soittajille” jota ohjasimme miksauspöydältä.

Kappale: Six Fox Whiskey – Hope and the Sea

Työryhmä

Daniel Mannfors

Samuel Santanen

Lauri Pehkonen

Jimi Blomfelt

Maija Toure

Sonja Helminen

Henri Hienonen

Erica Hokkanen

Categories
Ääni

Painajaiskuunnelma

Teimme kuunnelman käyttäen Pro Tools ohjelmistoa Apple Mac koneilla jota varten kävimme eri paikoissa mm. Nuuksiossa ja Vuosaaressa hakemassa ambienssi ääniä ympäristöä varten.

Aloitimme kuunnelman tekemisen brainstormaamalla ideoita käsikirjoitukseen, äänityspaikkoihin/äänitystapoihin. Saimme idean tehdä kuunnelman painajaisesta, johon eri osiot kehittyi lähes samalla istumalla. Halusimme painottua kauhutunnelmaiseen tunnetilaan.

Otimme dynaamisella mikrofonilla askelia, hengitystä, sydämen tykytystä. Kondensaattori mikrofonilla ympäristön ääniä.

Teimme myös Särössä foley-ääniä, kuten ukkonen, hukkumisen äänet. Teimme neljä eri osiota, jota kukin teki välillä itsenäisesti ja porukassa, kuin myös vaihteli ideoita keskenään.

Tarina kehittyi osakseen projektia tehdessä ja esimerkiksi loppu muutettiin keskellä projektia.

Työryhmä

Daniel Mannfors
Jimi Blomfelt
Sonja Helminen
Henri Hienonen
Erica Hokkanen
Lauri Pehkonen
Samuel Santanen
Maija Toure
Sara Lappi-Seppälä

Categories
Ääni

Hammasharjalaulu

Helsingin kaupungin suun terveydenhuolto ja leikkipuistot ideoivat yhdessä uudenlaisen moniammatillisen yhteistyön, jonka tuloksena syntyi lapsille suunnattu hampaiden harjauksesta kertova laulu. Kaakon leikkipuistoyksikkö sävelsi ja sanoitti kappaleen ja Mediakylpylän ääniryhmä sovitti, äänitti ja tuotti sen.


Instrumentaatio muuttui suurilta osin ja myös kappaleen tyylilaji erosi alkuperäisestä demoversiosta. Myös sanoja muokattiin hieman. Kappaleen tunnelma pysyi silti hyvin samankaltaisena.

Teimme ensimmäisen demoversion Särön studiossa, jonka jälkeen sovituksen selkiinnyttyä menimme Vallilaan Huopatossu-studiolle äänittämään pohjat varsinaista versiota varten. Studiolla äänitimme rummut, basson ja rytmikitaran. Sen jälkeen äänitimme Särössä laulut, perkussiot sekä soolokitarat.

Äänitysten jälkeen miksasimme ja masteroimme kappaleen Särössä käyttäen useampia erilaisia kaiuttimia ja kuulokkeita saadaksemme hyvän käsityksen lopputuloksen kokonaiskuvasta.

Categories
Media

Suomen Punaisen Ristin turvatalot -projekti

Suomen Punainen Risti päätti uudistaa heidän nuorten turvatalojen nettisivua ja visuaalista ilmettä, joten he tilasivat Mediakylpylän nuorilta videon. He halusivat samalla antaa joukolle nuoria mahdollisuuden tehdä videoita eri nuorten turvatalon toiminnasta. Kävimme SPR:n pisteellä alkubriiffissä tammikuun lopussa. Siellä saimme tietoa turvataloista sekä saimme valita aiheemme mistä teemme videon. Vaihtoehtoina olivat tilapäinen majoitus, keskusteluapu, unirytmitys, ja tukea itsenäistymiseen. Valitsimme aiheeksi tilapäisen majoituksen.

Seuraava vaihe projektissa oli vierailu SPR:n tilapäisen majoituksen tiloissa. Saimme paljon tietoa ja ideoita vierailun aikana. Päätimme tilojen esittelyn jälkeen tehdä kolmessa tiimissä kolme erilaista käsikirjoitusta, jotka esittelisimme SPR:lle.

Ryhmä 1:n idea oli rakentaa video kolmen eri ikäisen nuoren ympärille. Video ensin näyttäisi nuorien arkea, sitten tulisi jonkinlainen konflikti, jonka vuoksi he tarvitsisivat majoitusta. Lopuksi kolme nuorta kohtaisivat turvatalolla ja video loppuisi siihen. Tässä videossa ei olisi kuulunut olla kauheasti dialogia, vaan musiikin tuli olla äänellisesti pääosassa. Sekä videon ei kuulunut olla niin informatiivinen kuin mielikuvia luova.

Ryhmä 2 teki mainostyylisen video idean missä aluksi nuoria näkyisi arkisissa tilanteissa ja sitten kuvaan tulisi nopealla vauhdilla monien nuorien kasvoja peräkkäin ja video loppuisi turvatalo logoon.

Ryhmä 3 suunnitteli idean missä teatterilavalla olisi rakennettu koti kuin teatterissa ja siinä olisi korttitalo mikä kaatuisi minkä jälkeen kaikki rupeaisi menemään pieleen. Lopuksi nuori päätyisi turvataloon ja video loppuisi kuvan zoomatessa ulos turvatalon ovelta. Videon ideana oli olla täynnä symboliikkaa.

Seuraavassa SPR tapaamisessa helmikuussa esittelimme kaikki ideat ja saimme palautetta käsikirjoituksista. SPR valitsivat ensimmäisen ryhmän video idean ja sitä lähdettiin sitten hiomaan ja parantelemaan ennen toteuttamista. Pienien uudelleenkirjoituksien jälkeen projekti pääsi jatkumaan roolien jakoon ja sitten alkutuotannon aloittamiseen.

Roolien jaon jälkeen alkutuotanto rupesi kiireisesti vauhtiin. Koko ryhmän voimin etsittiin näyttelijöitä ja kuvauspaikkoja. Sen lisäksi kuvakäsikirjoitusta aloitettiin valmistelemaan kuvauksia varten. Sitä mukaan, kun sopivia näyttelijöitä ja kuvauspaikkoja tuli vastaan niin kyseltiin SPR:ltä varmistuksia projektin jatkoa varten. Varmistuksien saatua jatkoimme seuraavaan vaiheeseen eli kuvauksiin.

Kuvaukset alkoivat maaliskuun lopussa ja kuvauspäiviä oli kokonaisuudessaan viisi. Pyrimme kuvaamaan yhden nuoren tarinan yleensä yhtenä päivänä ja yksi yhteiskuvaus päivä. Viimeiset kuvaukset olivat SPR:n tilapäisen majoituksen tiloissa, jonka oli huima lopetus kuvauksille.

Projekti pääsi viimeiseen vaiheeseen eli jälkituotantoon. Aluksi raakaleikkaaja katsoi kaikki materiaalit läpi ja valitsi parhaat kohtaukset ja aloitti raakaeditoinnin. Saatuaan raakaeditoinnin valmiiksi ja jatkoi matkaa editoijalle. Sekä yhdelle pajalaiselle, joka halusi harjoitella editointia, josta tuli sitten loppujen lopuksi virallinen versio pienen hiomisen jälkeen. Värimäärittelyä ja ääniä vailla oleva versio lähetettiin SPR:lle, jotta he katsovat minkälainen video on tulossa. Saimme palautetta ja muutos toivomuksia, jotka toteutimme. Ja projekti jatkoi värimäärittelyyn.

Kuitenkin tässä kohtaa osan alussa olleiden pajalaisten paja aika loppui ja projektiin tuli muutama ongelma. Saimme muutama uutta innokasta tiimin jäsentä, jotka toivat omaa panostaan projektiin. Valitettavasti äänistä vastuussa oleva henkilön paja jakso loppui eikä hän kerennyt tekemään ääniä. Joten pyysimme ääniryhmästä apua äänien kanssa ja he ylittivät itsensä ja saattoivat projektin loppuun. Lähetimme videon SPR:lle ja teimme vielä viimeiset hiomiset ennen kuin video oli täysin valmis.

Pidimme ensi-illan Mediakylpylässä 15.5. Katsoimme yhdessä valmiin videon ja saimme palautetta ja kommentteja videosta SPR:ltä. Kaikki projektiin osallistuneet saivat todistukset ja otimme lopuksi ryhmäkuvan.

Työryhmä

Ohjaaja:

Oscar Mäkelä

Käsikirjoitus:

Oscar Mäkelä

Sara Hietala

Monica Tuomi

Jegor Tammilahti

Kuvaussihteerit:

Sara Hietala

Mariama Jabai

Alkutuotanto:

Sara Hietala

Mariama Jabai

Kuvaajat:

Oscar Mäkelä

Simo Tossavainen

Shuieb Dahir

Puvustus:

Isa Hänninen

Valasijat:

Eero Sumelahti

Dima Parker

Deniz Guler

Heta Pihjalaniemi

Annika Haapaniemi

Lavastajat:

Heta Pihjalaniemi

Sara Hietala

Mariama Jabai

Äänet:

Sami Alyasin

Jakov Saukkonen 

Daniel Mannfors

Leikkaajat:

Raakaleikkaus: Sara Hietala

Kokonaisuus: Heta Pihlajaniemi

Viimeistely: Sara Hietala ja Eero Sumelahti

Värimäärittely:

Sara Hietala

Animaatio:

Daniel Vitikainen

Heta Pihlajaniemi

Näyttelijät:

Deniz Guler

Isa Hänninen

Saima Haapasalo

Matti Kokkonen

Heta Pihlajaniemi

Esko Mäkelä

Dora Hytönen

Satu Haapanen

Kari Karlsten

Anne-Maria Pitkänen

Ääninäyttelijät:

Sohvi Rautakangas

Matti Heikkilä

Categories
Ääni

Eduskuntavaalit lähestyvät…

Vuosi 2019 merkkaa Suomen valtiolle taas merkillistä poliittista ajankohtaa, jolloin Arkadianmäen päättäjät sekä sinne pyrkivät pistetään kovalle koetukselle. Edessä on uudet Eduskuntavaalit.

Saimme projektiksi jälleen biisiprojektin, joka käsitteli kahta fiktiivistä eduskuntavaaliehdokasta, joille piti kahdessa ryhmässä luoda omat vaalikampanjakappaleet.

 

Sampo Kujala (KD) #666

Sampo Kujala on 28-vuotias graafikko, Kirkkonummelta. Hän asettuu ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kristillisdemokraattien edustajaksi. Hänen vaaliohjelmaansa kuuluu mm. päätöksentekojen keskittäminen kunnalliselle tasolle, siirtyminen vanhaan autokoululakiin, tasa-arvoisen avioliittolain kumoaminen sekä naistenoikeuksien edistäminen.

Sampo on halukas moitivoittaa nuorisoa enemmän politiikkaan, sekä kristillisiin arvoihin. Täten Sampo kyhäsi artistien, DJ Rizzlan ja McKujamoodin kanssa rap-biisin vaalikampanjalle.

 

Pirjo Määttä (sin.) #87

Tulokaspuolueen tuleva ääni. 43-vuotias Arkkitehti Oulusta luottaa Sinisen tulevaisuuden nousuun ja rehelliseen politiikkaan. Määtän perusideologina on suomalaisen kansan hyvinvoiti. Määttä aikoo tulevalla vaalikaudella esimerkiksi nostaa vanhusten hoitoon liittyviä asioita esille, sekä kannattaa hallituksen sote-uudistuksen kumoamista. Lisäksi hän kannattaa lisää resursseja poliisille ja puolustusvoimille

Pirjo luottaa Suomen nousuun ja on tuottanut vaalimainoskappaleen Hirviseura Möttösen muusikkoryhmän kanssa. Arvoisat kuuntelijat… “Rakkaus on sini-vakoinen*

 

Categories
Ääni

Pelitraileriprojekti

Teimme Subnautica-nimisen pelin traileriin uudet äänet.

Jakauduimme kahteen ryhmään. Yksi ryhmä (Aksu, Ville, Denys, Jakov, Alvar) oli vastuussa Foley-äänistä ja toinen ryhmä (Jani, Jesse) oli vastuussa uuden musiikin säveltämisestä traileriin. Jesse toimi samalla myös projketin tuottajana.

Aloitimme projektin jakamalla trailerin osiin ja tekemällä “käsikirjoituksen” siitä, millaisia ääniä jokaiseen kohtaukseen tarvitaan.

Foley-äänien luomiseksi käytimme muun muassa vedenkeitintä, kitaraa, bassoa, muovitaskua, peltistä kukkaruukkua ja spraypaint -tölkkiä. Vesiääniä varten täytimme ammeen vedellä ja teimme sen avulla esimerkiksi loiskahdus- sekä kuplaääniä. Ihmisen ja hirviöiden äänet ääntelimme itse.

 

Jesse ja Jani aloittivat sävellysprosessin ideoimalla äänimaisemaa videon perusteella, sillä musiikin täytyi mukailla videon tapahtumia. Futuristisen ulkoasun vuoksi päädyimme käyttämään paljolti Massive-syntetisaattorilla luotuja ääniä. Joitakin ääniä, kuten huilun ja didgeridoon äänitimme kuitenkin studiotilassamme mikrofoneilla ja upotimme ne koneelliseen äänimaailmaan efekteillä.

 

 

Suurimman osan äänistä ollessa kasassa, aloitimme niiden editoinnin ja liittämisen videoon. Ääniä piti laittaa päällekkäin, sekä lisätä kaikuja ja muita efektejä saadaksemme ne kuulostamaan sopivalta videoon. Haastetta toi niiden saaminen kuulostamaan vedenalaiselta.

 

Categories
Ääni

Mainosääni -harjoitus

Aluksi jokainen ryhmästä valitsi yhden mainos ja pelivideon.

Niistä valitsimme Elisa hinta saarnaajat mainoksen.

Päätimme tehdä videoon uudet äänet ja parodioida niillä videota.

Projekti aloitettiin pohtimalla kahdessa ryhmässä videoon tarvittavat äänet.

Toinen ryhmä (Hese, Aksu ja Eero) pohtivat videoon tulevat musiikit & vokaalit ja toinen

(Denys, Jani, Jakov ja Rudolf) foley:t & ambienssit. Jani toimi ryhmien välisenä tuottajana.

 

Foley-ryhmä rupesi kirjoittamaan ylös tarvittavia ääniä, pohtivat mahdollisia vaihtoehtoja joilla tietyt äänet oltaisiin saatu aikaiseksi.

 

Äänitimme kavion nousun vedestä laittamalla vettä pikku ammeeseen, heitettiin kivet ammeeseen ja käytettiin imukuppia askeleina. Robotin liikkeet tuotettiin lego moottoreilla.

Nuotioon käytimme rasvan tirinää ja kuplamuovin paukutusta.

 

Musiikki & vokaali ryhmä aloitti kirjoittamalla mainokseen humoristisen kappaleen.

Demotimme sen ensin luokassa pro-toolsille äänikortin kautta, jotta näimme miten se menee yhteen videon kanssa. Etsimme myös puhesyntetisaattorin robotin puheääntä varten.

 

Kun tarvittavat äänet ja kappale oli valmis rupesivat ryhmät työstämään äänityksiä.

Musiikit & vokaalit ryhmä teki demoversioita kappaleesta ja äänittivät myöhemmin tiettyjä instrumentteja Aten studiolla. Mikitimme rummut, nylonkielisen akustisen kitaran, 12-kielisen kitaran, sekä sähkökitaran ja basson studiolla. Äänityksiin kului lähes koko päivä.

Foley Ryhmä äänitti foleytä särössä ja ääntelivät tarvittavat eläinäänet itse.

 

Kun äänitykset ja demotukset olivat pääpiirteittäin valmiit. Alkoivat ryhmät editoimaan

ja leikkaamaan raitoja. Kun suurin osa editoimisesta ja miksaamisesta oli tehty koululla

menimme Aten studiolle tekemään loppu mixausta, sillä puitteet siellä olivat paremmat, kun särössä.

Categories
Ääni Graafinen Video

Mediakylpylän uutisprojekti

 

Vuosi 2018 lähenee loppua Mediakylpylässä ja vuoden päätteeksi päätettiin lyödä hynttyyt yhteen ryhmien kanssa ja luoda jotain yhdessä.

Välipäivien tehtäväksi saimme jo perinteeksi muodostuneen uutisprojektin tekemisen. Aloitimme kokoontumalla aamulla yhteisesti ideoimaan uutislähetyksen sisältöä. Sen jälkeen jakauduimme ryhmiin, jokaisen oman kiinnostuksen kohteen mukaisesti.

Ryhmät olivat studio, grafiikka ja animointi, äänet, leikkaajat, insertit sekä projektikuvauksen tekijät. Projektissa kivaa oli, että pääsimme kokeilemaan eri median osa-alueita omien ryhmien ulkopuolella. Pääsimme myös kokeilemaan isompien projektien toteutusta ja näkemään kuinka eri osastot toimii keskenään. Lomien vuoksi koko rakennus oli tyhjä muista ihmisistä, joten pääsimme liikkumaan rakennuksen sisällä vapaammin. Tämä helpotti projektin toteuttamista.

Pääuutisankkuri Eero

Studioryhmä lähti uutislähetyksen tekoon innokkaana. He tuottivat uutisankkurin osuudet sekä säätiedotuksen. Ensimmäisenä he kasasivat studion ja hankkivat tarvittavat välineet, kuten kameran ja mikrofonit. He hoitivat myös tarvittavan puvustuksen uutisankkurille sekä säämiehelle. Tarvikkeiden hankinnan aikana luotiin myös käsikirjoitus. Tosin suurin osa uutisankkurin materiaalista oli improvisaatiota. Säätiedotukseen luotiin myös grafiikat. Kuvaukset saatiin purkkiin lyhyellä ajalla.

Jamesin haastattelu

Insertistä vastaavat loivat pätkän jossa haastateltiin Suomeen muuttanutta ilmastonmuutoksen puolesta puhujaa, Jamesia. Tätä osuutta varten jouduttiin hankkimaan puvustus. Haastattelu kuvattiin Stadin Ammattiopiston pihalla, jossa toimittaja haastatteli Jamesia.

Anna-Marija editoimassa säätiedotusta

Uutisten introon ja outroon oli saatava myös tunnusmusiikki, jonka tekivät kaksi pajalaista. He ottivat ensimmäiseksi ideoita valmiista tunnareista, joista he lähtivät työstämään omaa tekelettä. Uutisten tunnarista ja säätiedotuksen animaatioista vastasi graafinen puoli.

Projektin toinen päivä kului kokonaan editoidessa. Jokaisella osiolla oli oma editoijansa, jotta projekti saataisiin mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Tässä vaiheessa varsinkin tuli tutuksi isompien projektien sisäinen kommunikaatio. Projekti oli monelle Mediakylpyläläiselle ensimmäinen luokkaansa, joten opittavaa oli paljon. Se silti valmistui ajallaan kahdessa päivässä.

Taape editoi haastatteluinserttiä

 

Työryhmät

Tuottajat ja prosessikuvaus:

Akseli Lepistö, Minka Yltävä, Jaana Syrjälä.

Studioryhmä: 

Uutisankkuri: Eero Juntunen

Säämies: Simo Tossavainen

Kuvaus: Emilia Hyvönen

Valot: Karlo Korhonen

Äänitys ja käsikirjoitus: Arin Qvick

Graafinen toteutus:

Mia Parpala, Sara Hietala, Raisa Baer, Anna-Marija Sabo, Jaana Syrjälä

Musiikki:

Jani Behm ja Jakov Saukkonen

Insertti:

Karpo: Taape Tikka

James: Kevin Blade

Kuvaus: Monica Tuomi

Puomitus: Denys El-Sheikh

Leikkaajat:

Studio-osuus: Eero Juntunen, Emilia Hyvönen ja Arin Qvick

Insertti: Taape Tikka, Kevin Blade ja Denys El-Sheikh

Intro ja outro: Jani Behm ja Jakov Saukkonen

Sään animointi: Anna-Marija Sabo 

Kokonaisuus: Simo Tossavainen

 

Categories
Ääni Graafinen

Mediakylpylän Joulutervehdys

Projektikuvaus

Homma sai alkunsa kouluttajamme ideasta tehdä jouluntoivotus animaatio. Ideaa seurasi nopea käskynjako ja intensiivinen kahden tunnin brainstorm sessio. Kalenterin kuvitukset olivat Thanon vastuulla, kun taas Mia huolehti hahmostamme. Jaana huolehti hahmolle rekimaaston sekä jouluisti mediakylpylän logon. Kuvien valmistuttua animaattorimme Anna-Marija ja Karlo ottivat tilanteen haltuun. Anna-Marija huolehti yhdessä Jaanan kanssa animaation alusta, kun taas Karlo huolehti loppuosasta. Thano hoiti animaation viimeistelyn ja hienosäädön. Animaatio-osuuden valmistuttua ääniryhmä tarttui ohjaksiin ja animaatio sai äänet.

Äänien luominen aloitettiin ideoimalla animaatioon sopivaa äänimaisemaa. Nauhoitimme Särössä foley-ääniä kuten kulkusia, lehtiä, kävelyaskeleita jne. Loput pisteäänet olivat lisenssivapaita stock-ääniä. Aksu väsäsi oman version Jingle Bells -kappaleesta. Loppujen lopuksi äänet editoitiin yhteen ja miksattiin yhden päivän aikana.

 

Lainatut äänet:

Ampiainen – lostphosphene – freesound.org

Heinäsirkka – outdoor_recordingsfreesound.org

Kouluäänet – BBCbbcsfx.acropolis.org.uk

Nuotio – BBCbbcsfx.acropolis.org.uk

Sade – BBC – bbcsfx.acropolis.org.uk

 

Tuottaja: Jaana Syrjälä

Projektisihteeri: Isa Hänninen

Animaatiotiimi: Thanojiga Tahavayogarajah, Karlo Korhonen, Anna-Marija Sabo, Mia Parpala

Äänitiimi: Akseli “Aksu” Lepistö, Jesse Vaskola, Jani Behm, Eero Juntunen, Jakov Saukkonen, Denys El-Sheik

Categories
Graafinen

Kupla – joulu 2018

kupla_syk2017_mediakylp080118

Saimme kesällä tehtäväksi uusia Kupla lehden ilmeen ja tehdä valmiit pohjat tulevaisuuden artikkeleita varten. Tavoitteena oli tehdä lehdestä yhtenäisempi ja modernimpi, sillä julkaisutapa vaihtui printistä nettilehteen. Projektista tuli odotettua pidempi sairaslomien ja vaihtuvien tekijöiden myötä, mutta urakka oli viimein valmis talven alussa.

Aloitimme käymällä läpi kaikki vanhat Kupla lehdet ja etsimällä inspiraatiota muista nettijulkaisuista. Sen jälkeen aloitimme pohjan ideoimisen. Päädyimme tekemään suhteellisen minimalistisen pohjan, jota pystyisi muuntelemaan käyttötarkoitusten mukaan. Näin takaisimme sen, että tulevaisuudessa olisi mahdollisimman monelle erilaiselle artikkelille valmis pohja. Käytimme taiton tekemiseen Adoben InDesign ohjelmaa. Taiton suunnittelun lisäksi valitsimme uudet fontit julkaisuja varten, sekä teimme uuden logon. Logo suunniteltiin Adoben Illustratorilla.

Pohjan valmistumisen jälkeen mahtavat Mediakylpylän multimediaryhmän jäsenet tekivät hienot artikkelit lehteen itse päättämistään aiheista ja kuvittivat ne. Saimme lehteen muun muassa horoskoopit sekä tarinoita. Artikkeleiden valmistumisen jälkeen taitoimme lehden, jonka jälkeen projekti oli tältä erää valmis.

Päätuottaja: Minka Yltävä

Sihteeri: Noora Klemetti

Artikkelit: Thanojiga Thavayogarajah, Karlo Korhonen, Jaana Syrjälä, Anna-Marija Sabo, Minka Yltävä, Isa Hänninen

Kuvitus: Mia Parpala, Jaana Syrjälä, Thanojiga Thavayogarajah, Isa Hänninen, Anna-Marija Sabo

Kuvat: Minka Yltävä, Teemu Pitkäkoski, Elias Heikkilä

Taitto: Minka Yltävä

Categories
Ääni

Ääniryhmän livetuotanto -ja tekniikka harjoittelua

Ääniryhmä otti seuraavaksi projektikseen tutustumaan ja perehtymään livetuotannon perusteisiin ja livemiksaukseen. Harjoitustöitä varten kaikille koneille asennettiin DiGiCo:n SD9 ohjainpöytä-sovellus

Mikä ihmeen DiGiCo???

  • DiGiCo on Isossa-Britanniassa perustettu yritys, joka valmistaa digitaalisia miksauspöytiä. DiGiCon tiskejä löytyy mm. monista keikka paikoista, missä äänen käsittely live-muodossa on helppoa
  • DiGiCon pöydät toimivat digitaalisesti ja tiettyjä asetuksia ja kanavia voi lisätä etukäteen DiGiCon offline-sovelluksella, jonka voi asentaa tietokoneeseen (Huom. Toimii vain Windowsin alustalla).
  • Simppeliä!! Teet kanavalistat valmiiksi koneella ja muistitikun kautta lisäät tiskiin niin kaikki on valmista!

Projektin alkuun aloimme käsittelemään teoriaa lavatekniikasta ja mikkien suuntakuvioista. Sen jälkeen kouluttaja antoi meille harjoitustyökseen kasaa tietystä listasta lavakartat ja kanavalistat, jonka jälkeen alettiin käsittelemään DiGiCo:n tietokone sovellusta ja opettelemaan sen käyttöä.

Kun asiat oli jokseenkin hallinnassa, lähettiin kasamaan sessiota ohjelmaan omien kanavalistojen perusteella, jonka aikana samalla kouluttaja näytti erilaisia ominaisuuksia liittyen sovellukseen

 

Tuure – yksilötehtävä

Projektin lähentyessä loppua, kouluttaja antoi meille projektin lopputyö, missä piti kasata DiGiCo:n ohjelmaan sessio Tuure Kilpeläisen bändin oma set up.

Kanavalistassa lukee esimerkiksi, että mitä tarvitaan kanavoille ja instrumenteille. Lisäksi niissä mainitaan usein mikrofoonit, mitä käytetään/tarvitaan. Lisäksi, että mitä kautta instrumentti vedetään linjalle

Lavakartasta on myös helppo selvittää bändin jäsenten sijainti, ja että missä mikäkin vahvistin tai monitori sijaitsee.

 

Saimme valmiit lavakartat ja kanavalistat, joiden perusteella lähdimme tekemään sessiota Tuuren keikalle.

Livemiksausta käytännössä ei päästy vielä harjoittelemaan käytännössä, mutta ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo…

Categories
Media

Ohjaamon Mielenterveysviikon taideteos

Ohjaamo tilasi Mediakylpylän multimedia-ryhmältä heidän Mielenterveysviikon tapahtuman koristeluun avustusta. Ideoita tuli työryhmällemme mieleen jo saman tien. Ideoiden pohjana oli mielenterveyteen liittyviä asioita; jotka olisivat neutraaleja, mutta samalla myös positiivisia.

Yksi ideoista oli pilvien käyttäminen. Pilvet ovat näkösällä koko ajan, eikä niitä sen ihmeemmin ajatella. Halusimme tuoda tilaan väriä ja positiivisuutta, jonka takia pilvistä suunniteltiin värikkäitä.

Jokainen työryhmässämme tiesi Fredrikinkadulla sijaitsevan Ohjaamon tilat ja muisti millaiset ne olivat. Käytyämme ohjaamossa vierailulla, mieleemme tuli kuitenkin enemmän ajatuksia ja ideoita.

Päätimme tehdä suuren taideteoksen, teemalla “Mikä pitää minun mieleni kunnossa?”. Kävijät voisivat kiinnittää teokseen erivärisiä pilviä, joihin he kirjoittaisivat omat vinkkinsä.

Tuottajamme Isa suunnitteli taideteoksen, jota käytettiin alustana pilville. Siihen lisättiin vielä otsikko, joka avasi teoksen tarkoituksen.

 

Taideteos painettiin 4 osassa, joten myös teksti jaettiin 4 osaan..

Suunnittelimme taideteokseen kiinnitettävät pilvet ja leikkasimme niitä aikamoisen määrän.

Taideteos näytti todella hienolta, ja saimme todella paljon positiivista palautetta siitä.

Tuottaja: Isa Hänninen

Projektisihteeri: Karlo Korhonen

Tiimi: Anna-Marija Sabo, Jaana Syrjälä, Thanojiga Tahavayogarajah

Categories
Ääni

50-vuotisjuhla live

Projekti alkoi kun saimme tilauksen Kullervonkadun henkilökunnalta pitää livekeikan.

Kullervonkadun toimipisteen 50v juhlassa ruokailun yhteydessä. Aloitimme tekemällä ryhmäjaon joka oli seuraavanlainen:

-Bändi koostui: Aksu: (Rummut ja laulu), Hese: (basso ja taustalaulu),  Eero: (kitara), Pekka: (kitara).

–  Jesse: (lavatekniikka), Jani: (lavatekniikka), Denys: (valotekniikka) Johannes: (miksaus)

Bändi aloitti valitsemalla esitettävät kappaleet ja ryhtyivät harjoittelemaan keikkaa varten Särössä.

Samaan aikaan tekniikkapuolella, Jani ja Johannes rupesivat pohtimaan livemiksauksen toteutusta ja päätyivät käyttämään Pro Toolsin ja MIDI-DAW ohjain yhdistelmää ja aloittivat laitteistoon perehtymisen. Denys aloitti tutustumisen MagicQ valonhallintajärjestelmään.

Kun järjestelyt olivat valmiita ja työryhmä kutakuinkin perehtynyt laitteisiin, aloitimme juhlasalin laitteiston kasaamisen. Kävimme myös Muotoilijankadun toimipisteessä Arabiassa hakemassa valotekniikkaa, lavamonitoreita ja johtoja. Suuret kiitokset Lasselle! Laitteiston kasaaminen ja asentaminen sujui sutjakkaasti ja kaikki mahdolliset ongelmat saatiin korjattua ajallaan.

Juhlapäivänä bändi piti kenraaliharjoituksen ja Johannes teki valmistelut miksausta varten soundcheckin aikana. Vielä illalla ennen juhlan alkua, järjestelyt tarkistettiin ja yksityiskohtia hiottiin, jottei mikään menisi pieleen keikan aikana.

H-hetki koitti ja bändi aloitti keikkansa. Lavateknikot pitivät huolen juhlan aikana että kaikki pysyi lavalla ja soittajilla kunnossa. Settilista kesti kuitenkin puolet puolentoista tunnin timeslotista joka oli varattu kokoonpanolle. Bändi ei kuitenkaan yleisön pyynnöstä halunnut jättää keikkaansa puolipituiseksi joten bändi päätti jamittella loppuajan.

Keikka oli niin bändin että yleisön menestys ja huhu kertoo että bändin jäsenet saavat vieläkin kuulla käytävillä miten hieno keikka oli.

Keikasta tehtiin livetaltiointi joka miksattiin seuraavalla viikolla. Miksauksessa tehtiin pientä viilausta ja korjailtiin äänentasoja.

Keikan setlist:

    1. LOLA
    2. SGT PEPPERS
    3. NIGHTS IN WHITE SATIN
    4. JAMITTELUA
    5. HAVE YOU EVER SEEN THE RAIN
    6. A HORSE WITH NO NAME
    7. JAMITTELUA
    8. STAND BY ME
    9. JAILBREAK
    10. JAMITTELUA
    11. HOUSE OF THE RISING SUN
    12. HELP
Categories
Ääni

Mediakylpylän Rap EP

Homma lähti tietyistä spekseistä, jotka kouluttaja merkkasi taululle. Biisit tehtiin kahdessa ryhmässä.

Speksit sisälsi mm. Sample-äänityksiä, Rumpusampleja, ambienssiääniä jne.

 

Dj Rizla ft. Jäynävä – Tie Avoimuuteen

Ryhmä aloitti projektinsa kuuntelemalla vinyylilevysoittimesta kappaleita hakemalla samalla sopivia sampleraitoja. Sample-ideoita tuli useita kappaleita ja ryhmä kasasi niitä ylös. Aksu kokeili sovittaa sampleja erilaisiin sointukiertoihin suunnittelemalla saman aikaisesti biittejä.

Samalla osa porukasta oli Särön studiolla mikittämässä rumpusettiä saadakseen erillisiä ääniä rummun osista. Lisäksi pari samplekomppia äänitettiin, mitä ei kumminkaan käytetty lopullisessa tuotoksessa. Eero jäi valitsemaan rumpusoundit kokosi niistä kompin, jota käytettiin tuotoksessa.

Samaan aikaan Aksu oli saanut biittirakennetta eteenpäin, johon Eero lisäsi oman komppinsa. Aksu täydensi kappaletta vielä muutamilla virtuaalisilla rumpusoundeilla.

Deadline läheni ja ruvettiin miettimään biisien sanotuksia. Pekka heitti idean, että biisi voisi olla Spoken Word -kappale. Aksu taas halusi kokeilla räpätä, joten idea päätettiin yhdistää.

Loppuhetkellä vokaalit äänitettiin purkkiin ja Eero hoiti loppumiksauksen.

Roolitukset:

Pekka Säynäväjärvi – Tuottaja, esittäjä, mikitykset

Akseli Lepistö – Sävellys, tuotanto, esittäjä

Eero Juntunen – Miksaus, rumpusamplet

 

He$e – Jäätävä Jäbä

Ensimmäisenä päivänä kirjoitimme ideoita ja näkemyksiä ylös RAP-projektin aloittamista varten.

Seuraavana päivänä lähdimme ryhmämme kanssa Kyläsaaren kierrätyskeskukseen etsimään vinyylilevyjä ja loppupäivänä kuuntelimme niitä läpi. Jatkoimme vinyylien kuuntelua ja samalla leikkelimme pätkiä joita olisimme mahdollisesti käyttäneet projektissamme.

Sen jälkeen menimme meidän käytössä olevaan studioon, Säröön ja äänitimme rumpusetin kahta virveliä. Loppupäivästä emme enää päässeet Säröön, sillä siellä oli rakennusmiehiä tekemässä töitä.

Biitin tekeminen läheni loppua ja vocsuja ruvettiin äänittämään purkkiin.

 

Loppumasterointi:

Kun biisit olivat valmiita niin koko porukka lähti Särön studioon seuraamaan, kun kouluttaja näytti Masteroinnin vaiheita ja molemmat kappaleet masteroitiin.

 

 

Categories
Ääni

Luontodokumentti: Kaamosajan elämää

Luontodokumentti alkoi ideoimisella ja brainstormilla. Seuraavaksi aloimme pohtimaan ja kirjoittamaaan käsikirjoitusta samalla kuin laadimme jälleen taas aikataulun jota seurasimme vaihe vaiheelta. Äänitimme ambienssit ja osan pisteäänistä kaupungilla, sekä kotonamme zoom-mikrofoneilla. Loimme myös muutaman Foley-äänen studiossamme särössä. Esimerkiksi askeleet lumessa tehtiin painelemalla kangaspussia, joka oli täytetty maissitärkkelyksellä, sillä lunta ei dokumentin teon aikana ollut. Myös luun katkemiset tehtiin katkaisemalla sellereitä mikrofonin edessä. Juonto sekä ääninäyttely hoidettiin myös särön laulukopissa. Dokumentin tunnusmusiikin teki Jesse FL Studiolla kotonaan.

 

Kun kaikki äänet oli saatu kokoon, kasasimme ja miksasimme dokumentin pro-tools -ohjelmalla.

 

Äänituotanto: Denys, Johannes Kärkkäinen, Jesse Vaskola

Ääninäyttely: Jesse Vaskola, Teemu Pitkäkoski, Ivan, Kevin

Juonto: Pekka Säynäväjärvi

Musiikki: Jesse Vaskola

 

Categories
Graafinen

Ohjaamon Itäkeskuksen rekry-tapahtuman teos

Saimme Ohjaamolta tilaustyön Itäkeskuksessa järjestettävään rekry-tapahtumaan. Tilana toimi vanha ravintola, jonka palvelutiskin jättämä aukko haluttiin täyttää taideteoksella. Kävimme ryhmänä katsomassa tilaa. Seuraavana päivänä muodostimme parit, ja esittelimme ryhmälle parimme kanssa keksimämme idean. Lopullinen valinta oli yhdistelmä monista näistä ideoista.

Tuottajamme Jaana teki ensimmäisen luonnoksen. Taustalla Itiksen värit mosaiikkina.

Työryhmän kaikki jäsenet etsi kuvia, joissa tietty väri korostuu. Näin mosaiikin muodostaminen oli helppoa lopullisessa teoksessa. Kuvissa esiintyi mm. toimistotyöntekijöitä, muusikkoja ja erilaisia työvälineitä. Luonnos hyväksytettiin Ohjaamossa. Saimme toiveeksi tehdä kuvasta hieman kirkkaamman.

Luonnoksen pohjalta Jaana ideoi kaupungin siluettiin kuvitteellisen maailman pohjautuen Helsingin tunnettuihin rakennuksiin. Keskimmäisenä Itäkeskuksen maamerkki. Mosaiikista tuli kirkkaampi, ja etualan hahmoista persoonallisempia. Asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen, ja teos sai paljon positiivista palautetta.

Tuottaja: Jaana Syrjälä

Projektisihteeri: Teemu Pitkäkoski

Tiimi: Minka Yltävä, Noora Klemetti, Aapo Kilpeläinen, Karlo Korhonen, Anna-Marija Sabo

Categories
Ääni

Luontodokumentti – Soitimilla tapahtuu…

Luontodokumentin tekeminen alkoi käsikirjoituksesta ja aiheen valitsemisesta. Dokumentin tekemiseen liittyi muutamia kriteerejä, jotka asetimme, kun suunnittelimme projektia. Kriteereiksi muodostui kaksi erilaista luontoambienssi äänitystä, kerronnan ja äänimaiseman käsikirjoittaminen, kesto ja 3 erilasta foley- tai pisteääntä. Eero kävi Kuhmossa äänittämässä Lentuankosken kohinaa ja Sinisellä polulla luontoääniä ja Pekka Porvoossa äänittämässä yleistä luontoambienssia. Foley- ja pisteäänet löytyivät myös luontoäänityksistä paria lukuunottamatta.

Eero äänittämässä Lentuankoskella, Kuhmossa

Tekemisen lomassa Aksu sävelsi baariambienssikohtauksen rautalankamusiikin. Baariambienssi oli alunperin leikattu kohtaus kevään projektista Saapasjalkakello, mutta sai uuden käyttötarkoituksen luontodokumentissa. Projektin jäsenet kävivät tekemässä Fallkullan eläintilalla äänitysretken. Vaikka tilalla oli vain kotieläimiä, joita ei dokumentissa ole, niin äänenkäsittelyllä eläinten äänet saivat uuden muodon.

Kun ambienssit ja foleyäänet oli äänitetty, Aksu kokeili kasata ääniä yhteen tekemällä demo-version luontodokumentista käsikirjoituksen mukaisesti. Myöhemmin ääniä saatiin lisää ja varsinaista dokumenttia ruvettiin työstämään demoversion pohjalta. Pekka juonsi dokumentin ja Aksu oli ajamassa ääntä sekä toimi tuottajana. Loppu-editoimisesta vastasi Eero, jonka avulla saatiin muutama lisäys dokumenttiin.

Juontoäänityksiä Mediakylpylän studiolla

Tuottaja: Akseli “Aksu” Lepistö

Juontaja: Pekka Säynäväjärvi

Käsikirjoitus: Kaikki

Miksaus ja Editointi: Eero Juntunen, Akseli Lepistö

Kenttä-äänitykset: Pekka Säynäväjärvi, Eero Juntunen

Categories
Ääni

Biisiprojekti

Biisiprojekti

Kouluttajamme oli poissa, joten sijaisemme teetti meille biisiprojektin. Jakauduimme kolmeen ryhmään ja jokainen ryhmä teki yhden biisin, jonka sijaisemme sitten masteroi.

Aksu, Pekka, Johannes

Pekka sävelsi intron, jonka pohjalta Aksu jatkoi biisin sävellystyön loppuun asti. Johannes täytti biisiä keyboardilla. Midi-instrumenteiksi valikoitui saksofoni, urut ja sähköpiano. Mikitimme rumpusetin, jonka raidat äänitimme kolmella otolla. Aksu soitti rumpuraidat, bassoraidat ja osan kitararaidoista. Pekka sai soolo-osuuden kitaralle.

Äänityksen jälkeen oli miksaus ja masterointi. Miksausosuuden hoiti Johannes ja Pekka ohjaajan avustuksella. Masteroinnin hoiti ohjaaja. Biisiprojekti kesti kolme päivää. Ensimmäinen päivä sisälsi säveltämisen, toinen äänityksen ja miksauksen. Kolmannen päivän aamu oli vielä miksausta ja iltapäivällä hoitui masterointi.

 

Eero, Jesse, Elias

Eero ja Elias fiilistelivät särössä ja saivat nopeasti sointukulun väsättyä, jonka jälkeen biisin tunnelma oli selkeä, äänitimme kitarariffin, jonka jälkeen teimme rummut. Huomasimme että biisi kuulosti tyhjältä yhdellä kitaralla, joten äänitimme toisen melodiakitaran. Intro kuulosti hyvältä ja koitettiin keksiä biisille jatkoa, mutta ei oikein saatu mitään mikä olisi tehny introlle oikeutta. Päädyimme käyttämään taikarumpua joka antoi syvyyttä biisille. Aikaa ei ollut loputtomasti, joten päädyttiin muokkaamaan introsta kokonainen biisi, ja se tuntui myös hyvältä vaihtoehdolta siksi, koska tykkäsimme intron melodiasta ja halusimme sen jatkuvan koko biisin ajan. Tykätään lopputuloksesta ja prosessi oli alusta loppuun hauska.

 

Hese, Denys

Ensimmäisenä päivänä Hese sävelsi intron, säkeistön ja kertosäkeen, sekä äänitti niistä demon kahdella kitararaidalla. Demo siirrettiin Denyksen koneelle, jotta hän pystyi tekemään rummut siihen. Toisena päivänä Hese lisäsi kappaleeseen vielä kertosäkeitä edeltävät osiot, sekä outron. Yritimme äänittää kitarat särössä, mutta vahvari ei toiminut kunnolla, joten lopullisen version kitaraäänitykset hoidettiin myöskin äänikortin kautta vartissa. Saatuamme rumpu- ja kitararaidat samaan projektiin, Hese äänitti myös basson kappaleeseen.

Kolmannen päivän aamu meni vielä rumpuja ja kitaraefektejä säätäessä, joten miksaukselle jäi aikaa vain noin puoli tuntia. Iltapäivällä tilapäinen ohjaajamme masteroi teokset.

Categories
Ääni

Leffaääni -projekti

Hommana oli lyhyen elokuvakohtauksen koko ääniraidan uudelleen teko.

Ensimmäinen päivä projektista kului tekijänoikeuksista vapaita leffoja katsellessa. Jokainen valitsi yhden leffan josta voisi löytää hyvän pari minuuttia pitkän kohtauksen projektia varten. Seuraavana päivänä katseltiin valitut pätkät ja valitsimme kohtauksen elokuvasta Horror Express (1972).

Jakauduttiin kahteen ryhmään. Eero ja Jesse suunnittelivat kohtauksen juonen, repliikit ja valitsivat ääninäyttelijät. Elias ja Johannes loivat kohtaukseen ääniefektit ja äänimaiseman. Ääninäyttelijöiksi valittiin multimedia- ja videoryhmistä Teemu, Taape ja Riku. Repliikit nauhoitettiin muutaman päivän aikana Särössä. Miksaus kuitenkin lykkääntyi muiden projektien, uusien nuorien aloituksen ja kouluttajan sairastumisen johdosta. Päästiin kuitenkin parin viikon jälkeen hoitamaan homma vihdoinkin päätökseen

Rooleissa:

Patu: Taape
Alfaäijä: Teemu Pitkäkoski
Raippajäbä: Riku

Äänimaisema ja Foleyt:

Elias Martinoff
Johannes Kärkkäinen

Skripti ja Miksaus/editointi:

Eero Juntunen
Johannes Kärkkäinen

Categories
Ääni

Kulttuuripläjäys podcast

Ensimmäiseksi valitsimme työparit, jonka jälkeen pareille jaettiin radiomainos aiheet. (Ääniryhmä, multimedia, video, mediakylpylä) Mainoksen kestoksi määrättiin 20 sekuntia ja vapaavalintaisille inserteille 1.30-2.30min.

Työt aloitettiin ideoimalla ja suunnittelemalla projektit. Hese ja Pekka päätyivät tekemään haastatteluja liittyen sananvapauteen musiikissa, sekä mainoksen multimedia ryhmälle. Denys ja Elias lähtivät tekemään haastatteluja päihdekäytöstä festivaaleilla ja mainosta videoryhmälle. Eero ja Johannes tekivät inserttinä kappaleen, sekä mediakylpylän mainoksen. Aksu ja Jesse haastattelivat yrittäjää Sami Haavistoa sensuurista ja tekivät mainoksen ääniryhmälle.

Aloitimme äänitykset mainoksen demotuksella, jotta ne olisivat tasan 20 sekuntia pitkiä.Kun mainokset ja insertit oli äänitetty, miksasimme ne ja liitimme nämä yhdeksi tiedostoksi.Viimeinen työvaihe oli podcastin äänitys, jonka aloitimme laittamalla mikit kuntoon, tarkistimme äänitasot ja juontajat valmistelivat itsensä valmiiksi H-hetkeä varten.

Podcastin pääjuontaja aksu johti keskustelua paperilla olleiden muistiinpanojen avulla, kuitenkin myös vahvasti improvisoiden, saadaksemme aikaan dynaamisen keskustelun juontajien välillä. TV-näytöllä olleen ajastimen avulla juontajat pysyivät mukana podcastin rakenteessa.

(linkki Sami Haaviston haastatteluun tulossa myöhemmin)
Tuottajat: Eero Juntunen ja Johannes Kärkkäinen
Äänitarkkailija: Pekka Säynäväjärvi
Juontajat: Jesse Vaskola, Denys El-Sheikh, Akseli Lepistö
Sihteeri ja dokumentoija: Elias Martinoff
Categories
Ääni

Örlömhöm musaprojekti

Lähdimme liikkeelle syyslukukauden alettua sävellysprojektista. Saimme uudet tietokoneet, joiden conffaus oli kesken ja se rajoitti projektivalintaa jonkin verran. Sävellys- ja sovitustyön alettua huomasimme, että loputtomasti aikaa meillä ei ollut. Saimme kuitenkin aikaan hyviä palasia, joista rakensimme toimivan biisin. Kappaleen perustukset tehtiin instrumenteilla, jonka jälkeen materiaaleja leikeltiin ja sampleja lisäiltiin noin viikon ajan, kunnes biisin rakenne alkoi muotoutua toimivaksi kokonaisuudeksi.

Alkuperäiset ideat ja vaikutukset biisiimme tuli pääasiassa Racer X:n kappaleesta Viking Kong, jonka pohjalta Elias teki rumputaustan ja, johon Eero sävelsi riffin ja Pekka sävelsi melodisen teeman. Bassosta vastasi Jesse ja Haitarista sekä koskettimista Johannes. Johannes soitti viimeisenä sävellystyönä haitariosuuden, josta kappale lähtee käyntiin.

Kitarat: Eero Juntunen, Pekka Säynäväjärvi

Rumpujen ohjelmointi: Elias Martinoff

Haitari ja koskettimet: Johannes Kärkkäinen

Miksaus: Koko työryhmä

Masterointi: Johannes Kärkkäinen, Eero Juntunen

Categories
Ääni

Saapasjalkakello – audiodraama

Alussa päätimme minkälaisen projektin otamme seuraavaksi työn alle. Päädyimme tekemään audiodraaman. Kuuntelimme audiodraamoja ja etsimme materiaalia, josta olisi mahdollista tehdä nykyaikainen versio.

Projekti lähti käyntiin aiheen etsimisestä kirjastosta. Aihetta haettiin lastensaduista ja audiodraaman aiheeksi valitsimme saapasjalkakissan. Juonta suunniteltiin niin, että se olisi jossain määrin suhteessa saapasjalkakissa tarinaan. Seuraavaksi laadimme suunnitelman projektin toteuttamiseen, jossa ilmeni kaikki äänitettävät ambienssit ja foleyt mitä tarvitsimme audioraamaan. Audiodraaman materiaaleista äänitimme ensin foley ja ambienssi äänet. Ambienssiääniä äänitettiin jopa sipoonkorvessa asti, mutta myös lähikaupassa ja koulun tiloissa. Äänitimme myös kukkakaupassa, kaupunkiympäristössä sekä lentokentällä ambiensseja.

Lentokentälle menimme eri alueille äänittämään ambiensseja. Äänittäessä yritimme saada mahdollisimman häiriötöntä materiaalia. Muun muassa taustamusiikkia yritimme välttää. Materiaaliksi saimme muun muassa kuulutuksia, ambiensseja ja poliisien pidätysääntä. Lentokentällä kysyimme poliiseilta, että voisimmeko saada pidätystilanteen äänitettyä materiaaliksi ja saimme suotumuksen. Tilanteessa yksi meistä laitettiin käsirautoihin ja materiaalista tuli loistavaa.

Kävimme äänittämässä Itäkeskuksessa nuorisotalon studiossa Kipinässä biisin, joka tuli yhteen kohtaukseen taustamusiikiksi. Kappaleeseen äänitimme rummut, kitararaidat ja bassoraidan. Miksasimme myös kappaleen Kipinässä ja saimme valmiin materiaalinaudiodraamaan päivän päätteeksi.

Baariambienssi äänitettiin koulun tilassa, timantissa, koska se oli riittävän avara tila ja saimme baaritilaa muistuttavan äänimaiseman lisäämässä lasin kilinää ja taustamelua. Kohtausta tehdessä meitä oli samassa luokassa noin 15 ihmistä mukana äänityksessä. Näin saimme melko hyvää ja todentuntuista äänimateriaalia. Kävimme myös Sturenkadulla baarissa äänittämässä kassatilanteen.

Editointi prosessi sujui sujuvasti, pidimme huolen siitä että jokainen meistä olisi itse editoimassa, joka myös auttoi pitämään meidät skarppeina. Kun saimme final mixin tehtyä pidimme parin päivän vapaat sen kuuntelusta, jotta, voisimme selvin korvin kuunnella sen taas läpi ja tarkistaa kuinka hyvin kaikki osuu. Me huomasimme että parissa kohdassa että tarinan kertomus oli vähän hukassa, niin kirjoitimme lisäosia niihin kohtiin ja laitoimme meidän kertojamme takaisin hommiin. Repliikit saimme sujuvasti äänitettyä, editoitua ja lisättyä koko projektiin mainiosti.

Raitojen määrä ja projektitiedostojen yhdistäminen oli iso urakka. Lopuksi saimme kuitenkin juuri ennen deadlinea homman kasaan. Enjoy!

Käsikirjoitus ja äänisuunnittelu: Noa Aronen, Kaspian Koivunen, Kiia Eskelinen, Pekka Säynäväjärvi, Elias Martinoff, Eero Juntunen, Johannes Kärkkäinen.

Ambienssit, dramatisointi ja foleyt: Noa Aronen, Kaspian Koivunen, Elias Martinoff, Johannes Kärkkäinen.

Kertojana:  Teemu Pitkäkoski

Rooleissa:
Kaspian Koivunen (Ville)
Pekka Säynäväjärvi (Santeri)
Mira Valjakka (Alisa)
Kiia Eskelinen (Puhelinmyyjä Noora)
Bea Palotie (Uutislukija)
Lauri Vettenranta (Roger)
Simona Kainulainen (Kokoushenkilö)
Ossi Kolehmainen (Jonatan)
Alexander Grönvall (Lentokenttäpoliisi)
Elina Kivihalme (Lentokenttäkuulutukset)

Baarimusiikki: Kiia Eskelinen
Radiomusiikki: Pekka Säynäväjärvi, Panu Kinnunen
Tunnusmusiikki: Elias Martinoff, Eero Juntunen, Pekka Säynäväjärvi, Johannes Kärkkäinen

Radiomainokset:
Chillainpää: Noa Aronen, Elias Martinoff, Tiia Viuhko, Kiia Eskelinen
WacthME: Pekka Säynäväjärvi, Johannes Kärkkäinen

Categories
Video

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen henkilökunnan valokuvaus

Kuva: Sannamari Puhakka

Tilaustyönä oli ottaa kuvat Valtakunnallisen työpajayhdistyksen henkilökunnasta. Ennen kuin aloitimme itse projektin kävimme pitämässä pienimuotoisen kokouksen TPY:n tiloissa ennen kuvauspäivää. Keskustelimme miten toteutamme kuvaamisen ja millaisia kuvien tulisi olla. Päädyimme ottamaan kuvia valkoista seinää vasten positiivisella asenteella.

Oli kaunis aurinkoinen aamupäivä lähdimme video ryhmän kanssa klo. 10:32 junalla kohti Pasilaa ja kuvauspaikkaa. Kun pääsimme paikalle olimme hieman etuajassa ja jouduimme odottamaan aulassa vähän aikaa kunnes ilmoitettiin että voimme mennä laittamaan kamerat, jalustat yms. valmiiksi. Innokkaimmat kuvattavat olivat tulleet hyvissä ajoin paikalle. Otimme kuvia sekä kirjoitetun lapun kanssa että ilman (vakava ja vähemmän vakava kuva). Loput porukasta tuli vähän tipotellen paikalle joten saimme ainakin rauhassa ottaa testikuvia. Jaoimme työtehtäviä niin että jokainen meistä kolmesta sai vuorollaan ottaa kuvia parista asiakkaasta. Kuvat otimme salamavaloa ja heijastinta käyttäen. Meille tarjottiin ruokailu heidän tiloissaan, koska meni kouluruokailun kanssa päällekkäin ja pitää kyllä myöntää et sairaan hyvät safkat. Ruokailun jälkeen jatkoimme kuvauksia pienellä odotus viiveellä koska asiakkaat saapuivat eri paikkakunnilta. Kun kuvaukset oli saatu purkkiin niin pakkasimme kamat, saimme kiitokset ja lähdimme takaisin koululle.

Teksti: Heli Hujakka

Categories
Ääni

Kevätjuhlan miksaus/lavatekniikka

Projektiin perehtyminen startattiin valitsemalla miksaajat. He aloittivat opettelemaan Digicon SD-9 softan parissa. Muut tulisivat olemaan sitten mikityksestä ja lavatekniikasta vastuussa. Lavatekniikan puolella perehtyminen aloiteltiin opettelemaan tunnistamaan nettihauilla ja konkreettisesti minkä tyyppisiä mikkejä on olemassa, mihin niitä käytetään sekä miten niitä asetellaan. Tutkimme eri artistien esimerkkejä teknisistä raidereista. Opettelimme, millaisia lavakartat ovat ja miten lukea kanavalistaa. Teimme harjoituksena edellisen vuoden joulujuhlan tekniikan. Myöhemmin teimme myös harjoituskokoamisia eli kuinka pitkään menee koota tarvittavat mikitykset patchaukseen ja soundcheckiin saakka.

Huhtikuun alussa kävimme Malmitalolla harjoittelemassa sekä miksausta että mikitystä. Teimme soundcheckiä, varmistaen miten mikit pelaavat kussakin instrumentissa. Apuna meillä siellä oli miksaajille talon äänimies Antti.

Kevätjuhlaan, jonka lavatekniikkaa hallinoimme, oli luvassa kaksi ohjelmaa. Kun saimme tietoon Kulttuuritalon tarjolla olevat lavatarpeistot, aloimme miettiä, mikä mikki kuhunkin elementtiin olisi sopivin tilaisuuteen. Teimme kanavalistan, johon sisälsimme esimerkillisesti ja tarkasti kaikki oleellinen tieto. Mihin mikkeihin miksaaja tarvitsee värikoodaukset, mitkä mikit taas vaatii phantom(+48V) -virran? Oleellista oli tietää, mihin kaivoon ja monitoriin on järkevin sijoittaa liitäntä kyseessä olevasta mikistä tai di-boksista. Päätimme myös kanavalistaan alustavat vastuualueet kaikille, vaikkakin ne tietenkin joustivat tapahtuma-aikana tarpeen vaatiessa.

H-hetkenpäivänä olimme Kulttuuritalolla klo 8:00. Ensimmäinen juhla Palve:lle alkoi klo 10:00, joka sisältönä oli yksinkertaisempi; ei niin paljon siirrettäviä osia, mikä oli lavatekniikan ja mikityksen kannalta helpompi. Toinen juhla Brygga:lle alkoi 13:00. Heidän juhlassa oli soolo- ja tanssiesityksiä, joten lava täytyi saada ylimääräisistä tarpeistoista nopeasti pois. Toiveena oli myös yhdistää juhlaan video- ja musiikkimateriaalia esityksien lomaan, editoimalla ja hiomalla ne sopiviksi. Esim. eräs sooloaristi esitti Celine Dionin My Heart Will Go On:n, ja taustalla oleva videomateriaali täytyi saada kestämään vielä esityksenkin jälkeen, eli loopattiin se sopivaksi.

Haasteeksi koitui kuoron mikitys. Meillä ei ollut aikaa ja mahdollisuutta tehdä soundcheckiä kuoron kanssa, kun kuoro ei ollut silloin paikalla. H-hetkenä mikkejä oli ajettu liikaa monitoreihin, ja ääni lähti kiertämään. Kyse oli kuitenkin hienosäädöstä, ja tekemällä oppii! Kommunikointi ja yhteistyö on hyvin tärkeässä roolissa projektissa, joten käytimme radiopuhelimia apuna miksauspöydälle kommunikoidessa. Lintsiltä saatiin kuitenkin kuulumisia..

Kivaa kesäaikaa! Kiitos projektin yhteistyökumppaneille!

Roolit proggikses:

  • Miksaajat: Jesse ja Elias Martinoff
  • Lavatekniikan ja mikityksen vastuut: Kaspian Koivunen, Johannes Kärkkäinen, Panu Kinnunen, Kiia Eskelinen, Noa Aronen sekä Pekka Säynäväjärvi
  • Videoiden ja äänten ajo: Pekka Säynäväjärvi

 @kulttuuritalo

 @kulttuuritalo

@malmitalo

Categories
Video

Helsingin Seudun Erilaiset Oppijat ry – Youtube-sarja

 

Mediakylpylän videoryhmä sai Helsingin seudun erilaisilta oppijoilta (HERO) tilaustyön joulukuussa. Tavoitteena oli tuottaa Youtubeen ja muuallekin sosiaaliseen mediaan videokampanja, jossa eri nuoret kertovat elämästään oppimisvaikeuksien kanssa. Projektin suunnittelu aloitettiin tammikuussa yhdessä HEROn kanssa ja kuvaukset aloitettiin tammikuun lopussa Stadin ammattiopiston tiloilla Kullervonkadulla, jossa mediakylpyläkin sijaitsee.

Oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia nuoria oli viisi ja jokaiselle heistä suunniteltiin oma video. Yksi nuorista halusi Draw my life- tyyppisen videon ja kolmelle muulle tehtiin haastattelutyyppisiä videoita. Jokainen video sai oman vastuuhenkilön ja kuvauksissa vastuuhenkilöiden lisäksi saatiin kokoon työryhmiä. Juuri aloittaneet videoryhmäläiset pääsivät myöskin heti mukaan toimintaan ja olivat mukana kuvauksissa työryhmien jäseninä.

Työryhmissä jokaisella oli omat roolinsa ja ne vaihtuivat sen mukaan mitä videota kuvattiin. Kuvauspäivinä haastattelut sujuivat ongelmitta heti kun haastateltavat pääsivät eroon esiintymispeloistaan.  Kaikkien haastattelut saatiin kuvattua kahden viikon aikana.

Materiaalia tuli paljon ja niiden litterointi aloitettiin heti. Litteroinnin loputtua alkoi käsikirjoitusten laatiminen, jonka jälkeen alkoi pitkä ja paikoin jopa stressaava editointiprosessi. Raakaleikkausten aikana huomattiin, että yhden nuoren videosta melkein puolet äänitiedostoista olivat kadonneet. Niinpä jouduttiin puolet tästä haastattelusta kuvaamaan uudestaan. Raakaleikkauksen aikana kuvattiin myös kuvituskuvia eri puolilla Helsinkiä. Videoryhmän Lauri loi jokaiselle videolle omat introt ja outrot.

Teksti: Hasina Fahim

Työryhmä:Kuura Ekebom, Hasina Fahim, Alexander Grönvall, Anniina Harjunpää, Simona Kainulainen, Sini Kivivuori, Jarko Orkasalo, Lauri Vettenranta, Mira Viinamäki, Tiia Viuhko

Linkki kanavalle: Helsingin seudun erilaiset oppijat ry -Youtube

 

Categories
Video

Waste & Feast Snellu Cafe -video

Kuulimme uudesta projektista, joka kuvattaisiin Matteuksen kirkolla Itäkeskuksessa. Aluksi lähdimme tutustumaan kyseiseen paikkaan ja tapaamaan tilaajaa, hän kertoi meille mitä haluaa, ja että kyse on siis Matteuksen kirkolla olevasta hävikkiruoka ravintolasta Waste & Feastin Snellu cafesta, jolle meidän siis pitäisi tehdä mainosvideo. Aloimme sen käynnin aikana kuulemamme perusteella suunnitella minkälainen mainosvideosta tulisi.

Myöhemmin teimme käsikirjoituksen tilaajan toiveiden pohjalta. Lähetimme valmiin käsikirjoituksen tilaajalle, ja sovimme kuvauspäivät yhdessä kahvilan henkilökunnan kanssa. Päätimme haastatella henkilökuntaa ja teimme heille kaikille omat kysymykset, jotka sitten lähetimme etukäteen haastateltaville sähköpostitse, sekä sovimme haastattelu ja kuvauspäivät heidän kanssaan.

Kuulimme, että he saavat eri kaupoista hävikkiruokaa, joka tuodaan Snelluun hävikkiruoka- autolla, joten kysyimme pääsisimmekö kyytiin kuvaamaan. Laitoimme tästä sähköpostia kuljettajalle ja kysyimme auton aikatauluja.

Kuvauspäiviksi varmistuivat lopulta 11- 13.4.2018.

Keskiviikkona 11.4.2018 kuvasimme kuvaa kahvilan toiminnasta, kuten hävikkiruuan prosessista eli raaka- aineiden toimitusta Snelluun sekä ruuan valmistusta, ja kahvilan eri töitä, kuten kattausta ja tiskausta.

Torstaina 12.4.2018 pääsimme sitten kuvaamaan hävikkiruoka- autoa, jolla ruoka ja raaka- aineet tuodaan Snelluun eri kaupoista, sekä auton reittiä ikkunasta käsin.

Perjantaina 13.4.2018 kuvasimme enää lähinnä kuvituskuvaa videoon kahvilasta ja joitain haastatteluja.

Tällä elokuvalla haluamme kertoa Waste & Feast kahvilan hävikkiruoka ohjelmasta. Tuoda esiin sen eduista yhteiskunnalle, työllistämällä nuoria ja koevapaudessa olevia, jotka ovat heikossa työmarkkina- asemassa.

Tässä videossa yritämme korostaa hävikkiruoka kuljetuksen ja kokkien tärkeyttä osana tätä isoa operaatiota, tuomalla edullista yhteisöllistä ruokailua pienituloisille.

Toivomme että tämä elokuva tuo tietoisuutta esiin hävikkiruuan eduista ja siitä kuinka se mullistaa meidän nykypäiväistä yhteiskuntaa nykyisille ja tuleville sukupolville.

Teksti: Tiia Viuhko ja Hasina Fahim

Categories
Ääni

Vinyyli Sample Projekti

Projektina oli että jokainen tekisi oman instrumentaali kappaleen käyttäen vinyyleiltä otettuja sampleja. Käytimme levysoitinta joka oli kiinnitetty myös DJ-mikserin kautta koneelle kun otimme samplejamme. Kun löysimme haluamamme samplet, aloitimme niiden työstämisen ProToolsissa. Kun saimme ne valmiiksi omilla koneillamme siirryimme vuorotellen kellaristudiollemme Säröön missä teimme loppu miksaukset ja samalla käytiin läpi vähän miksauksen perusteita ja plugareita.

”Projektina oli ottaa vinyyleistä musiikki sampleja ja niistä luoda oma biisi. Itsellä oli pikkusen haasteita alussa koska minulla ei ole niin musiikillista korvaa, mutta silti aika hyvä biisi tuli tehtyä. Oli kiva tutustua paremmin meidän käytössä oleviin ohjelmiin ja samalla treenata oma musiikki korvaa. Samalla tuli käytyä meidän studiolla missä saimme miksata meidän biisejä. Studiossa myös käytiin läpi, miten kaikki vempaimet toimivat joka oli hyvää kertausta. Annan tälle projektille 7/10. –Noa Aronen”

Projekti sai alun kun mietittiin mikä parin viikon projekti voitaisiin tehdä ennen kuin uudet nuoret tulee pajalle . Sitten päätimme että kaikki tekee itsenäisesti oman musiikki taustan. Alotin ottamalla vinyyli levyltä samplen ja siitä alkaa tekemään omaa musiikki taustaa. Aluksi oli vähän haastavaa alkaa tekemään rumpu ja piano melodioita mutta projektista tuli lopuksi ihan hyvä. Oli kivaa oppia lisää musiikin maailmaa ja käyttää eri ohjelmia. Opin myös äänittämään instrumentteja. MInun mielestä projekti oli todella kiva. “Kaspian Koivunen”

Projekti oli todella hauska, päästiin sämpläämään vinyyliltä ja Pro Toolsin käyttö tuli taas paljon tutummaksi, saatiin uudet pluginitkin säröön joilla päästiin lopuksi harjoittelemaan miksausta. Tuli opittua paljon ja pääsi kokeilemaan paljon uutta. -Jesse

 

Categories
Ääni

Peliäänet

Ryhmän kanssa päätimme että ottaisimme jostakin pelistä pienen klipin johon tekisimme musiikin, ambienssin ja foley-äänet. Meillä oli noin 3 viikkoa aikaa saada projekti valmiiksi. Teimme miksaamiset omassa ryhmätilassamme, foley-äänet nauhoitimme Särössä ja musiikin kävimme tekemässä Studio Huopatossussa. Jaoimme ryhmäläisille roolit tasapuolisesti projektia varten.
Ensimmäisen viikon aikana keskityimme alkumusiikin luomiseen ja siihen liittyviin foley-ääniin. Haasteita ei sisänsä ollut. paitsi kerran kuin menimme Säröön niin tuli huomattua, että äänityskopin ovessa oli vikaa. Kopin ovenkahva oli löystynyt jonka takia jouduimme tiirikoimaan kahvan irti ja korjaamaan se takaisin paikoilleen. Laitoimme kahvan takaisin fiksusti, jotta tämän mahdollisesti toistuessa tulevaisuudessa ei menisi aikaa hukkaan. Toisella viikolla aloitimme takaa-ajobiisin luomista ja roolien jakamista studiopäivää varten. Studiossa saimme tehtyä alkupreppaamiset nopeasti ja aloitimme instrumenttien paukuttelun. Kolmannella viikolla keskityimme editointiin ja puuttuvien foley-äänien nauhoittamiseen. Projektin valmistuessa laskimme ääniraidat, joita oli jopa 43.
Kokonaisuudessa projekti oli hauska, monipuolinen ja opettava. Jokaisen ryhmäläisen luovuus ja vahvuudet ovat projektin aikana tulleet esille. Pääsimme ideoimaan foley-äänien luomista, joka oli kaikkien mielestä hauskaa puuhaa.

“Foley-äänien äänittämiseen tarvitsee myös notkeutta”

Työryhmä: Noa Aronen, Kaspian Koivunen, Eleonora Neff, Kerttu Aarnipuu, Jerry Hagelberg

Roolitukset

Editointi: Kerttu, Jesse, Noa, Eleonora,  Kaspian

Foley-tuottaja: Noa

Foley-äänitys ja editointi: Noa, Kaspian, Eleonora, Jesse, Kerttu, Jerry

Alku musiikin luominen ja editointi: Kerttu

Takaa-ajo funk biisi: Kitarassa Jesse, Rummuissa Noa, Syntikassa Eleonora, Äänitekniikko Kaspian, Bongoissa Kerttu, Mikityksissä Noa ja Eleonora

Klippi otettu Batman: Arkham Knight pelistä

“Rumpujen soundcheck pitää tehdä aina hymy kasvoilla”

“Meidän ääniteknikko valmiina ohjeistamaan muita”

Categories
Ääni

Radio Palju Aamushow

Otettiin uusi projekti haltuun ja päätettiin podcasti. Aikaa oli kolme viikkoa ja mietittiin podcastin aihetta joka oli sitten hyvä ja huono musiikki. Tämän jälkeen kun aihe oli selvä, alettiin ottaa yhteyttä eri henkilöihin musiikkialan osa-alueilta haastattelupyyntöjä. Radiojinglet olivat jo valmiiksi tehtyjä mikä vähensi hieman työ taakkaa. Seuraavaksi alettiin tekemään omia radiomainoksia, joissa aihe oli vapaa. Prosessi lähti etenemään vauhdikkaasti eteenpäin ja positiivista energiaa oli havaittavissa. Haastatteluja saatiin aikaiseksi ja niistä tuli erittäin hyviä. Sen jälkeen alkoi haastattelujen editointiurakka, joka kesti noin viikon. Radiomainokset olivat jo loppusuoralla ja kohta puoliin oli podcastin nauhoitus edessä. Sitten alkoi podcastin ohjelmasuunnittelu ja huomattiin siinä pieniä haasteita. Mutta haasteista huolimatta saatiin ohjelmanumerot kasaan ja mainoksetkin valmiiksi. Seuraavaksi pistettiin studiota pystyyn ja tehtiin suunnitelma teknillisistä kytkennöistä/asetuksista. Studio tilan rakentaessa kohdattiin pari tenkkapoota ja tekniikka välillä petti, mutta valoa oli tunnelin päässä ja saatiin laitteet toimimaan kuten pitikin. Sitten koitti niin sanottu kohtalonpäivä, elikkä podcastin äänitys. Äänitys vaiheessa tuli yllätys yllätys jälleen teknisiä ongelmia, mutta pienen säädön jälkeen ratkaistiin ongelmat tehokkaasti. itse äänitys sujui hyvin ja moitteettomasti, koska kyseessä oli rautaisia ammattilaisia tekemässä.

Roolitukset

Jinglet: Kerttu Aarnipuu, Kaspian Koivunen, Antti Kumpulainen
Mainokset: Jimi Haavisto, Pekka Säynääjärvi, Kerttu Aarnipuu
Haastatteluinsertit: Jimi Haavisto, Jerry Hagelberg, Pekka Säynäväjärvi
Juontajat: Jerry Hagelberg, Pekka Säynäväjärvi
Kommentaattori: Jimi Haavisto
Äänitarkkailija: Kaspian Koivunen

Freesound Credits

Vaula-lehmämainos:

bone_flesh crunch/punch – satanicupsman
saw_switched_on_1 – Ferdinger
Eating Juicy Meat – ProductionNow
Cow and calf – felix.blume
Bird Whistling, A – InspectorJ

Categories
Graafinen

Vuodenajat -animaatio

Projekti aloitettiin syksyllä 2017 ja se saatin valmiiksi tammikuussa 2018. Projektissa oli mukana useita ryhmäläisiä, joista osa lähti ennen animaation valmistautumista. Animaation tekeminen oli haastavaa sillä tehtävää oli paljon ja joitain osia piti tehdä uudelleen monta kertaa. Animaatiossa on yhdistettynä piirrosanimaatioita ja After Effects animaatioita. Piirrosanimaatiot on tehty Photoshop ja Krita ohjelmilla.  Animaatio on suunilleen minuutin pituinen, se kertoo Suomen vuodenajoista, Animaatiossa esiintyy metsän eläimiä, kuten sorsa ja kani. Projekti aloitettiin käsikirjoittamalla idea, jonka jälkeen suunniteltiin ja luonnosteltiin eläimiä. Sen jälkeen alkoi piirrosanimaatioiden tekeminen, joita pistettiin After Effectsiin yhteen koottavaksi.

 

Piirrosanimaatiot: Iiris, Julia, Meeri, Peter

After Effects: Kristian

Categories
Ääni

Joulujuhlan miksausprojekti

Aloitimme miksaus harjoitukset luokassa tietokoneella Digico sd-9 softalla ja kävimme läpi yleisesti lavatekniikkaa. Muutaman viikon treenauksen jälkeen saimme käyttöön Malmintalon juhlasalin päiväksi jossa treenasimme livemiksausta talon-äänimiehen Antin johdolla.

 

 

 

Pajalla jatkoimme miksausharjoittelua, joka piti sisällään lavakarttojen sekä kanavalistojen tekoa, grouppauksia ja teimme suunnitelman varsinaista joulujuhlaa varten.

Joulujuhla koitti ja näimme Kulttuuritalolla kello 9 aamulla. Aloimme heti hommiin ja kaikesta ponnisteluista huolimatta olimme aikataulusta ja soundcheckeistä 20 minuuttia myöhässä. Sitten varsinainen juhla alkoi ja onnistuimme koko hommasta erittäin hyvin.

Miksaaja: Jimi
Lavateknikot: Kerttu, Eleonoora, Iris
Videoiden ja äänten ajo: Jerry

Erikoiskiitos Vanhasen Antille ja Kultsan Tumpille!

Categories
Ääni Graafinen Video

Mediakylpylän Huutislähetys

Joulun välipäivinä Mediakylpyläläisillä on työntekijöistä pulaa lomien takia, mutta se ei estä meitä tekemästä ajankohtaisia Huutisia. Mediakylpylän ensimmäinen ja viimeinen Huutislähetys alkoi äänikouluttaja Aten ideoimana, Videoryhmän kirjoittamana ja kaikkien ryhmien yhteistyöllä toteutettu lyhytvideo kuvitteellisista Huutisista saatiin kasaan muutaman päivän sisällä.

Rooleissa
Uutisankkuri – Jimi
Reportteri – Tomi
Ohikulkija – Simona
Kännikala – Markus
Läskikala – Blört
Kuvaajat – Kuura ja Anniina
Ääni – Atte ja Kuura
Valot – Iris
Musiikki – Jerry ja Sini
Grafiikat – Markus ja Kristian
Editointi – Anniina
After Effects – Jani

Hyvää Uuttavuotta toivoo Mediakylpylän nuoret!

 

 

Categories
Video

Videoryhmän Imagine -projekti

Imagine all the people

Kaikkihan tuntevat John Lennonin Imagine-kappaleen. Mediakypylässä kuvattiin musiikkivideo ääniryhmän cover-versioon tuosta ihanasta kappaleesta. Imaginen ensimmäinen kuvauspäivä meni nopeasti. Kylmät tunnelmat motivoivat kaikkia saamaan kuvaukset nopeasti purkkiin. Kylmien tunnelmien ja Tarja Halosen ohessa saimme nauttia hauskoista hetkistä ja koulun tarjoamista eväistä. Liikenne oli Hakaniemessä ruuhkaista jo heti aamulla, mutta se ei juurikaan häirinnyt.

Nähtiin Tarja Halonen!

Keskittyneet Tomi ja Jarko miettivät rakkaalle päänäyttelijällemme Kertulle sopivaa paikkaa kuvassa.

 

 

 

 

 

 

Fiilikset kuvauspäivän jälkeen olivat hyvät!

Kuvauspäivä 2

Toisena kuvauspäivänä saimme edettyä pienistä ongelmista huolimatta nopeasti, aivan kuten ensimmäisenäkin päivänä. Tekee paljon, kun työryhmä ja -ilmapiiri ovat hyviä! Kuvauskameran takana jälleen Tomi sekä Jarko, edessä ihana Kerttu!

 

 

 

 

 

Kertun matka jatkuu Toista linjaa ylöspäin ja Tomi ja Jarko suunnittelevat reittiä ja yrittävät tahdonvoimalla pysäyttää kuvauksien tiellä olevat autot.

Kertulla hyvät fiilikset!

Kuvauspäivä 4

Imaginen neljäntenä kuvauspäivänä olimme koko Imagine-ryhmän kanssa Karhupuistossa. Mukana myös Drone-helikopterikamera. Kohtasimme hieman teknisiä vaikeuksia dronen käynnistämisessä. Onneksi olimme jakaneet ryhmät kahteen ja dronen kanssa häslääminen ei hidastanut työntekoa, sillä toinen ryhmä oli valmis dronekuvaan vasta kun ongelma oli selvitetty. Dronekuvaajana toimi uusi videoryhmäläinen Sini ja kuva näyttää upealta.

 

 

 

 

 

Toisessa ryhmässä asiat edistyivät alusta alkaen moitteetta ja ideoita sateli. Ohjaajana toimi Tomi joka ohjasi ja ideoi kuvia lennosta. Seurasimme toki Tomin tarkasti laatimaa kuvakäsikirjoitusta. Lumi löysi myös roolinsa videolle ja säänmuutos ei haitannutkaan kuvauksia.

 

 

 

 

 

Imaginen loppuyhteiskuvassa esiintyvät näyttelijät pääsivät myös ensimmäistä kertaa mukaan Imagineen. He toivat paljon lämpöä kylmään kuvamaailmaan, kuvainnollisesti. Ilman kylmiä varpaita emme päivästä selvinneet edes lämpimällä ryhmähengellä.

 

Valmista tuli!

Imagine-musavideon ensi-ilta on Stadin ammattiopiston joulujuhlassa. Rauhaa ja rakkautta vuodelle 2018 toivottaa Mediakylpylän videoryhmä!

Viimeisen kuvauspäivän fiilikset olivat riemukkaat

 

Categories
Ääni

Katusoittoprojekti

Joulujuhlan lähestyessä päätimme ottaa livemiksausharjoitusten lisäksi uuden projektin. Vähän aikaa ideoita heiteltyämme päätimme kokeilla katusoittamista! Lisäsimme projektiin tietenkin oman twistimme: valitsimme suositun sointupohjan, johon monen suositun biisin kertosäe sopi täydellisesti. Tarkoituksena oli soittaa samaa sointupohjaa koko ajan ja laulaa eri biisien kertosäkeitä siihen päälle. Ihmiset saivat heittää rahaa kuuteen eri kuppiin (kuuteen eri genreen): reggae, heavy, balladi, pop, afrobeat ja vain laulu. Rahan tippuessa tiettyyn kippoon vaihdoimme genreä, joten meidän täytyi harjoitella soittamista monella eri tavalla. Katusoitosta kerätyt rahat päätimme lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, ja mietittyämme hetken hyvää kohdetta, valitsimme Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiön.

Kokoonpanoomme kuului laulaja, basisti, kaksi kitaristia, cajonisti ja perkussionisti. Ehdimme harjoitella pari viikkoa simuloiden oikeaa katusoittotilannetta muiden pajalaisten avulla, ja lopulta keskiviikko saapui.

Menimme ensin Helsingin Yliopiston metroasemalle metrojen viereen soittamaan. Mukaamme tuli videoryhmästä Sini ja Jani kuvaamaan katusoittoamme. Olimme kaikki hieman jännittyneitä, mutta heti kun aloitimme soittamisen, jännitys väistyi pois. Vähän aikaa soitettuamme metrojen vieressä huomasimme metelin olevan aika kova, joten siirryimme lähemmäs Kaisaniemen tunnelia.

Ehdimme kaiken kaikkiaan soittaa ensin metrojen vieressä 28 minuuttia ja tunnelin lähellä 23 minuuttia ennen kuin vartijat häätivät meidät pois (hups). Olimme kaikki tyytyväisiä kokemukseen, ja saimme kerättyä 25 euroa Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle.

Roolit:

Laulaja – Kerttu Aarnipuu

Kitaristit – Jimi Haavisto ja Iris Salosaari

Basisti – Jerry Teräväinen

Cajonisti – Atte Valontaival

Perkussionisti – Eleonora Neff

Videokuvaajat – Jani Pyykönen & Sini Kivivuori

 

Categories
Graafinen

Kalenteri -tilaustyö

Kalenterin suunnittelu alkoi lokakuun alkupuolella, kun multimediakouluttajamme antoi meille tehtäväksi tuottaa Myllypuron palvelukeskukselle kalenteri vuodelle 2018. Hyvä jos olimme olleet edes viikkoakaan multimediassa, kun olimme jo menossa tapaamaan tilaajaa, kuumotti. Paikan päällä suunnittelimme kalenterin yleistä ulkoasua tilaajien toiveiden mukaisesti. Emme olisi voineet kuvitellakaan kuinka paljon kalenteri tulisi vielä muuttumaan…

Tapaamisemme jälkeen työmme alkoi kalenterin pohjan suunnittelulla ja pienimuotoisilla suunnittelupalavereilla. Tilaajamme visio kalenterista oli hieman kunnianhimoinen ja päätimme keventää taakkaa poistamalla Suomi 100 –teeman ja kahdentoista kuukauden teemat.

Ensimmäisen kuvauskeikkamme jälkeen materiaalia katsellessamme huomasimme jotain, materiaali ei ollut riittävän laadukasta. Meidän oli pakko tyytyä yksityiskohtaisiin kuviin ja jättää ihmiset kuvista pois. Eikä kuvia edes ollut vielä tarpeeksi, joten lähetimme pienen kuvaustiimin paikan päälle kuntouttavan kouluttajan kanssa.

Kalenterin pohja muuttui ainakin neljästi, ellei useamminkin. Kaikilla tuntui olevan erilaisia näkemyksiä kalenterin ulkonäöstä, joista kaikkia emme voineet toteuttaa. Myös roolit vaihtelivat usein.

Vaikeuksista huolimatta työ onnistui hyvin kaikkien osalta.

  • Kalenteri tehtiin inDesignilla ja PhotoShopilla
  • Osallistujina olivat: Julia, Iitu, Markus, Marko ja Sebastian

    [pdf-light-viewer id=”776″]

Categories
Video

Videoryhmä Oppimisen fiestassa

ILOISESTI KUVAUSHOMMIIN

Oppimisen fiesta oli valtakunnallinen oppimisen festari Finlandia -talolla 1.-2.11.2017. Mediakylpylästä pyydettiin työryhmää järjestämään “selfie-piste”, jossa otimme valokuvia sekä boomerang-videoita kävijöistä.

Tiistai-iltapäivällä kello 14 tilataksi haki meidät eli Miran, Kuuran, Jarkon, Joonatanin ja ohjaaja-Sinin, sekä kuvauskamppeet pajalta ja kuskasi meidät Finlandia-talolle. Raahasimme kaluston sisälle ja pääsimme pystyttämään selfiepistettä. Ensi töiksemme asettelimme valot ja valitsimme kameraan sopivat asetukset, sekä teimme Lightroomiin sopivan preset-filtterin. Alueen lattiamatto oli kirkas oranssi, joten valojen asettelu vaati erikoistarkkuutta, etteivät asiakkaat näyttäisi kuvissaan appelsiineilta. Töitä riitti ständien pystyttämisessä, joten olimme tunnin ylitöissä.

Kovaa puurtamista

Keskiviikkona saavuimme paikalle kello 9.10. Kuvaaminen tehtiin pareissa. Mira ja Joonatan, sekä Jarko ja Kuura. Työtä tehtiin tunnin ja parin tunnin vuoroissa. Tarjolla Finlandia-talolla oli lounasta, joka oli erittäin hyvää. Saimme myös ilmaista kahvia ja mehua.

Ensimmäisenä päivänä kuvattavia riitti, ja asiakkaat piristyivät kuvistaan kovasti, innostuivat mukana tuomistamme raksa-vermeistä, joilla sai sonnustautua kuvia varten aiheeseen sopivasti. Pisteemme sijaitsi nimittäin festarialueella “Oppimisen rakennustyömaalla”.

Työparien kesken jaettiin tehtävät. Toinen puhuu asiakkaille, neuvoo kameran eteen oikeaan kohtaan ja auttaa valitsemaan kuvan, jonka haluaa lähetettäväksi itselleen sähköpostilla. Toinen työstää kameraa ja asettelee sen asiakkaiden pituuden mukaan oikealle korkeudelle sekä valitsee sopivan preset-filtterin ennen lähetystä.

 Hulinasta ongelmiin

Hulinaisessa ympäristössä työskentely oli uusi kokemus melkein kaikille, ja päivistä ei selvitty ilman muutamaa teknistä ongelmaa. Ongelmat saatiin kaikki korjattua ja ennaltaehkäistyä toistumasta, joten virheistäkin opimme käytännössä. Vaikeinta teknisissä ongelmissa oli varmasti asiakkaille kertominen “voisitko mennä kameran eteen uudelleen, kuvat eivät siirtyneet oikein”, mutta kaikkien onneksi ihmiset olivat hyvällä mielellä tapahtumassa.

 HOMMA PULKASSA

Toisena päivänä paikalle saapuminen oli jo tuttu juttu ja kaikki saatiin toimimaan moitteettomasti heti aamusta. Asiakkaita riitti, ja iltapäivällä luentojen alkaessa ehdimme hyvin exporttaamaan, käsittelemään ja lähettämään kuvia asiakkaille. Iltapäivällä kahden aikoihin aloimme lopetella hommia, lähettelimme viimeisiä kuvia asiakkaille ja aloimme kasata tavaroita kolmen maissa.

Kuvaajat: Kuura Ekebom, Jarko Orkasalo, Joonatan Salonen, Mira Viinamäki

 

Categories
Ääni

Ääniryhmän “Käsi” -äänityö

Projekti sai alkunsa kun ohjaajamme Atte kysyi mitä haluaisimme tehdä tai oppia ja koko ryhmämme sanoivat yhteistuumin säveltämisen ja oman äänityön koostamisen. Päätimme yhteiseksi projektiksemme oman äänityön teon, jonka aiheena oli käsi. Teoksen maksimi pituudeksi määrättiin 6 minuuttia ja dead-line määritettiin 3 viikon päähän.

Projekti sai alkunsa ja kaikki rupesivat hommiin omatoimisesti. Työskentelimme luokassa koneiden ääressä ja osa äänityksistä tapahtui Särössä. Jokainen oli tyytyväinen omaan suoritukseensa ja teokseensa.

Artikkelin lopussa on vielä potpuri kolmen pajalaisen biiseistä.

Antti:  Aluksi säästin aikaa sillä, että olin tehnyt kaikki äänitykset vokaaleja lukuunottamatta jo kotona. Biisini oli siis ns. “valmis” jo aloitettaessa. Tästä syystä oli mahdoton pitäytyä annetussa kestorajassa, sillä kokonaissävellys oli jo tehtynä, eikä siitä voinut leikata mitään.  Jäipähän siitä pajallekin hommaa kun piti laulut vetää narulle ja sitten se kaikkien lempihomma, eli miksaus. Lyriikat kirjoitin n. viidessä minuutissa muutaman valmiin fraasin pohjalta. “Käsi” esiintyy lyrikaalisena teemana ja sen voi kukin käsittää (no pun intended) haluamallaan tavalla. Eli aika dadaa lopulta, mutta ihan hyvää dadaa. Deadlineen mennessä sain kaikki 18 raitaa kuulostamaan keskenään jokseenkin edustavalta ja lopputulokseen olen ihan tyytyväinen. Ryhmänohjaajan pointtereilla sain oikeastaan “urani” parasta soundia ja uutta puhtia motivaatio-osastolle.

4,5/5 Tekisin uudelleen.

Jimi: Tein grindibiisin koska olen kuunnellut kyseistä genreä jo kauan ja jotain grindisävellys-räpellyksiä tehty serkun kanssa aikoinaan. Biisi säveltäminen oli aika helppoa ja kitara/basso äänitykset sujui suht mutkattomasti. Miksaus onnistu ihan ok ja editointiin sai kyllä kulumaan hieman aikaa. Lyriikat syntyi n. tunnin aikana ja voksut äänitettiin melkeen samantien. Koko prosessi sujui hyvin ja lopputulos oli ihan ok.

Kerttu:  Aiheesta “käsi” oli helppo lähteä kirjoittamaan biisiä. Mielessäni oli pyörinyt jo aika juustoiset aiheet ja lyriikat, joihin oli helppo liittää kyseinen sana.

Ensimmäisen viikon ajan kirjoittelin lyriikoita ja keksin melodiaa, jonka jälkeen etsin oikeat soinnut. Tämän jälkeen äänitin ukuleleraidat ja pääsin ekaa kertaa säätämään kunnolla ProToolsilla. Vokaalien äänittäminen oli hieman turhauttavampaa, sillä perfektionistina poistelin raitoja monta kertaa. Lopulta kun biisi oli äänitetty, turhauduin siihen lopullisesti ja jouduin lähtemään kävelylle selvittämään päätäni. Mutta palatessani luokkaan Atte vaikutti olevan vilpittömän innoissaan biisistä, joka antoi lisäpuhtia. Miksaaminen oli hankalaa, mutta mielestäni opin jonkin verran siitäkin. Olen semityytyväinen lopputulokseen, mutta mielelläni jatkaisin biisin kanssa työskentelyä myöhemminkin.

Iris:  Aloittaessani KÄSI-projektia minulla oli jo valmiina selkeä visio minkä soundista musiikkia halusin tehdä äänituotokseeni. Minulla oli hiukan vaikeuksia tarkemmin melodian löytämisessä, mutta parin viikon epävarman luovuudettoman ajan jälkeen, sain pääidean tuotokseeni. Kappale on melankolinen, kuvaten että pimeimmistäkin ajoista voi löytää toivon.

Jerry:  Kaikki alkoi muutaman viikon suunnittelulla, jonka jälkeen aloin tekemään kyseistä kappaletta. Mietin tyylilajia ja päädyin tekemään southern beatbox hässäkkää. Kitara on ainoa instrumentti joka on soitettu muut on suustani. Mielestäni onnistuin hyvin.

Käsi -biisien potpurri

Categories
Ääni

Mediakylpylän Radio Palju

Maanantai alkoi Aten ilmoittaessa meidän menevän Lähiradioon torstaina. Olimme kuulemma saaneet 20 minuuttia lähetysaikaa, ja meidän pitäisi keksiä mistä puhuisimme. Edellisten projektien ollessa vielä kesken aloimme suunnittelemaan lähetystä vasta lähetystä edeltävänä päivänä keskiviikkona, joka teki päivästä todella hektisen ja hieman stressaavan.

Ensin keksimme aiheen. Vähän aikaa ideoiden kanssa leikiteltyämme päädyimme puhumaan trendeistä. Aihe oli tarpeeksi laaja ja siitä riitti puhuttavaa. Osa porukasta kävi haastattelemassa jalankulkijoita, kysellen mitä trendit merkitsevät heille.

Haastattelujen jälkeen pääsimme suunnittelemaan käsikirjoitusta paremmin. Emme tietenkään käsikirjoittaneet koko lähetystä, vaan suunnittelimme mistä aihealueesta puhumme milloinkin ja kuinka pitkään. Löysimme myös pari aiheeseen sopivaa kappaletta, ja teimme lähetyksen alkuun jinglen.

Seuraavana päivänä pääsimmekin parin läpimenon jälkeen lähtemään Lähiradioon. Päätoimittaja Seppo Julin vei meidät pienelle tutustumiskierrokselle ja kertoi radiojutuista ja ohjelman tekemisestä.

Lopulta pääsimme itse lähetyksen pariin. Olimme kaikki jännittyneitä ja osalla tärisi kädet kun taas osa ei voinut lopettaa hermostunutta kikatusta. Meillä ei edes ollut äänimiestä avustamassa, joka oli lievästi sanottuna kuumottavaa huomata 30 sekuntia ennen lähetyksen alkua. Mutta vaikka kaikki pelkäsimmekin jäätymistä kesken lähetyksen, juttu lensi ja 20 minuuttia riitti täydellisesti meille. Kaiken lisäksi Jimi oli myös loistava äänimies ja hoiti homman kotiin. Lähetyksen loputtua oli voittajafiilis.

Roolit:

Käsikirjoitus – Jerry Teräväinen & Kerttu Aarnipuu

Juontaja – Jerry Teräväinen

Kommentaattorit – Kerttu Aarnipuu & Iris Salosaari

Äänimies – Jimi Haavisto

Jingle – Antti Kumpulainen & Iris Salosaari

Insertit:

Haastattelijat – Iris & Noora ja Jerry, Jimi & Antti

Käytetyt laulut:

Daze – Tamagotchi ja Leevi & The Leavings – Muotitietoinen

Categories
Ääni

Radioteatteri: The Tell-Tale Heart

Muutama viikko sitten mainio kouluttajamme Atte kertoi, että seuraavana projektinamme tulisimme tekemään radioteatteria. Tekijänoikeudellisista syistä etsimme mahdollisimman vanhaa sovitusta, joten valitsimme radioteatterin aiheeksi Edgar Allan Poen “The Tell-Tale Heart”-novellin jonka jälkeen ryhdyimme hommiin.

Ensiksi käsikirjoitus käännettiin englannista suomeksi ja sovitettiin kirjakielestä puhekieleen. Myöhemmin sitä myös lyhennettiin alkuperäisestä. Sitten jaoimme roolit ja ryhdyimme suunnittelemaan foley-äänitehosteita.

Foleyt

Katsoimme YouTubesta videoita koskien foley-tekniikoita ja videoiden jälkeen ryhdyimme ideoimaan äänitehosteita ryhmässä. Niitä keksiessä oli kiva käyttää mielikuvitusta, ja vähitellen alkoi huomata arkipäiväisestä elämästäkin sopivia ääniefektejä.

Seuraavaksi ryhdyimme äänittämään foleyja. Osa niistä äänitettiin studiolla, osa kouluttajan asunnolla ja osa taas löydettiin freesound.orgista.

Ääninäyttely

Samalla aikaa kun osa porukasta työsti näytelmän äänimaisemaa, toinen osa teki demon käsikirjoituksen pohjalta. Sen jälkeen harjoittelimme repliikkejä uudelleen ja uudelleen ja äänitimme lopullisen version ääninäyttelystä.

Editointi

 

Editointi on isoin yksittäinen työvaihe. Siinä on pitänyt olla todella pikkutarkka ja kiinnittää huomiota jokaiseen yksityiskohtaan jotta kokonaisuus kuulostaisi hyvältä. Pienikin virhe voi olla riivaava.

The Tell-Tale Heart

 

 

Roolit

Tuottajat
Kerttu Aarnipuu & Antti Kumpulainen

Editointi
Jerry Teräväinen

Ohjaaja
Kerttu Aarnipuu

Foleyt
Jimi Haavisto, Kerttu Aarnipuu, Antti Kumpulainen, Eleonora Neff & Jerry Teräväinen

Ääninäyttelijät
Lucas: Jerry Teräväinen
Vanha mies: Jimi Haavisto
Nainen: Kerttu Aarnipuu
Mies: Antti Kumpulainen

Musiikki
Jimi Haavisto

Miksaus

Jimi Haavisto, Jerry Teräväinen & Kerttu Aarnipuu

Freesound.org äänet:

  • “Raven_ivanovi_borki.wav” by matasov viktor
  • “Grasshopper_song.wav” by reinsamba
  • “Lehtopöllö huhuilee,pöllö” by Ylearkisto
  • “Rbh thunder storm.wav” by RHumpries
  • “Tree-leaves-rustling.aif” by Spleencast
  • “ Footsteps, Dry leaves,E.wav” by Inspector j
  • “Clock-chiming-01.wav” by mikaelfenstrom
  • “Stupid Falls” by qubodup
  • “Noise” by jhepkema
  • “Candle Lantern” by theshaggyfreak
  • “1” by pentm450
Categories
Ääni Graafinen Video

Pajatoiminnan logojen päivitys

Kaikille Helsingin Kaupungin työpajoille suunniteltiin keväällä 2017 uudet ja yhteneväiset logot. Aloitimme logoprojektin tammikuussa 2017. Kävimme kevään aikana tutustumiskäynneillä kaikilla kuudella työpajalla, joilta saimme ohjeita siitä miltä logojen pitäisi näyttää. Viisi kuukautta kestävän projektin aikana osallistuimme työnantajan kanssa suunnittelupalavereihin, joissa esittelimme keskeneräiset logomme ja otimme vastaan ehdotuksia sekä palautetta. Viimeisessä palaverissa kävimme läpi projektin kulun ja työnantaja valitsi käyttöön otettavat logot. Sen jälkeen ääniryhmä teki vielä itse logoihin äänilogot käytettäväksi videomateriaaleissa. Nyt kaikilla pajoilla on yhteneväinen logo, jossa värimaailma profiloi kunkin pajan toimintaa. Näyttenä meidän oma logomme Mediakylpylästä!

Logoryhmä: Sami, Ayrin, Niilo ja Roosa / Multimediaryhmä

Categories
Ääni

Äänen sävyt -radiodokumentti

Produktio alkoi tammikuun alkupuolella Helsingin mediakylpylän ääniryhmän toimesta. Ajatus tuottaa radiodokumentti syntyi ryhmän yhteisestä halusta tehdä äänestä kertova teos, jossa musiikki oli kaikkia yhdistävä tekijä. Yhteisen tavoitteen hahmotuttua ryhmä pyrki tuottamaan vaaditut äänet dokumenttia varten. Tämä alkoi haastattelemalla musiikin sekä äänen parissa työskenteleviä ammattilaisia kuin myös harrastajia. Äänet eivät suinkaan rajoittuneet vain puheeseen, vaan myös taustaääniä nauhoitettiin muun muassa Sipoonkorvesta.

Materiaalien karttuessa ääntä aloitettiin leikkaamaan ja järjestelemään leikepöydällä, jotta voitiin hahmotella järkevää narratiivista tarinaa. Haastattelun dramaturgiaa varten aloitettiin säveltämään musiikkia, joka asettaisi tunnelman ja kuljettaisi dokumenttia eteenpäin. Tämän lisäksi rakennettiin myös äänimaisemia niin nauhotetuilla leikkeillä kuin myös internetistä lainatuilla äänillä. Rakenteen jäsentäminen haastattelujen ja yhä kehittyvän musiikin parissa oli ehkä suurin este, sillä siinä ei ollut vain monta liikkuvaa ja muovautuvaa osaa, mutta se haastoi myös koko ryhmän luovuutta tuottaa kiehtova ja rationaalinen kokonaisuus.

Tuotannon lähestyessä loppuaan projekti astui miksaukseen, jonka ohella selvitettiin tuotteen lakisääteisiä asioita; ketä on haastateltu, onko kaikkien äänien lisenssit kunnossa ja mihin valmis tuote sitten jaetaan levitykseen.

Projekti oli monimuotoinen. Sitä tehdessä päästiin perehtymään molempiin äänen ja musiikin tuottamiseen. Aina natiivien äänien nauhottamisesta musiikin akustiseen sekä koneelliseen tuottamiseen. Näitä käsitellessä monet ammattiohjelmat ovat tulleet tutuksi. Dokumetin tuottaminen rasitti myös kaikkien tekijöittensä luovuutta, sillä jokaisen raidan ja leikkeen kanssa tuli miettiä, miten se vaikuttaa projektin kokonaiskuvaan ja sen sulavaan kulkuun. Kokonaisuudessaan projekti on ollut antoisa, sillä se on opettanut paljon tästä työnalasta ja se toimii näytetyönä erinomaisesti.

Samuel Vitikainen (Tuottaja) ja Rasmus Lehtosaari (työryhmän jäsen)

Äänen sävyt

 

Mitä ääni on? Entä musiikki? Kuinka subjektiivista on äänen aistiminen? Missä menee melun raja ja mitä hiljaisuus tarkoittaa?

Stadinammattiopiston Mediakylpylän tuottama radiodokumentti kuljettaa kuulijansa pohtimaan ihmisen suhdetta musiikkiin ja ääneen sekä kuluttajan, että alan ammattilaisen näkökulmasta, tarkastelemaan ääniyliherkkyyttä, hiljaisuuden olemusta sekä metelin haittavaikutuksia. Noin tunnin mittaisessa musiikin siivittämässä dokumentissa ajatuksiaan on jakamassa suomen musiikkiteollisuuden ammattilaisia, muunmuassa Teoston puheenjohtaja & muusikko Kim Kuusi, laulaja-lauluntekijä Yona, muusikko-tuottaja Tero Holopainen, äänimaisemataiteilija Lauri Hallikainen, tutkija Outi Ampuja, ääniyliherkkyydestä kärsiviä ihmisiä sekä paljon muita.

Työryhmä:
(Äänitys, suunnittelu, leikkaus, miksaus, masterointi, musiikit, äänimaisema)

Juuli Salo (tuottaja)
Samuel Vitikainen (tuottaja)
Karoliina Kushnereva
Rasmus Lehtosaari
Antti Kumpulainen
Leevi Kulmakorpi
Konstantin Loginov
Tim Andersén
Mikael Ahtola
Ella Väisänen
Topi Koivisto
Aino Rostedt
Aaro Arvola
Elina Ranta
Eino Jokipii
Jon Karesti

Categories
Ääni

Pako Tulevaisuuteen -tilausbiisi

Mediakylpylän ääniryhmä sai tehtäväkseen tuottaa mainoskappaleen Suomen Nuorkauppakamarille. Kappaleen teemana oli kohdetapahtuma “Pako tulevaisuuteen” ja aiheena nuorten visiot tulevaisuuden työmaailmasta.

Projekti aloitettiin yhteisellä brainstormauksella ja sanoituksien tekemisellä, ja kappaleen pohja syntyikin nopeasti. Kommunikointi nuorkauppakamarin kanssa oli tiivistä ja heille lähetettiin kappaleen demoja, jotta saimme biisistä juuri oikean kuuloisen ja tilaajan mieleisen. Projektiin kuului myös sopimusten kirjoittamista ja tekijänoikeus asioiden järjestelyä, joita projektin tuottajat hoitivat.

Osa porukasta keskittyi musiikin tuottamiseen ja säveltämiseen, kun taas toinen osa otti vastuulleen lyyrisen puolen. Kun kappale ja sen rakenne alkoi edistymään aloimme äänittämään vokaaleja. Vanha ääniryhmäläinen pääsi räppäämään ja kertosäkeen lauloi yksi ryhmäläisistämme. Kun vokaalit saatiin istumaan kappaleeseen pääsimme miksauksen pariin.

Miksausta tehtiin monessa paikassa, Vallilassa studiolla, mediakylpylän omalla studiolla ja luokassa. Miksausvaihe oli haastava aikataulutuksen vuoksi, mutta tiivillä työskntelyllä siitäkin selvittiin. Miksattu biisi lähetettiin nuorkauppakamarin hyväksyttäväksi jonka jälkeen kappale vielä masteroitiin.

Projekti antoi kokonaisvaltaisen kuvan tilauskappaleen tuottamisesta ja tekemisprosessista, ja projektin myötä saimme hyvää pohjaa mm. sopimusten tekoon, tekijönoikeuksiin, aikataulujen suunnitteluun ja niiden noudattamiseen ja muuta pohjaa yleiseen musiikin tuottamiseen ja tekemiseen.

Pako tulevaisuuteen (Suomen nuorkauppakamari)

Categories
Video

Salainen metsäni -elokuva-arvio

Millaista on olla erilainen? Miltä tuntuu olla täynnä kokemuksia ja ajatuksia, mutta kyvytön ilmaisemaan niitä muille? Useimmilta ihmisiltä löytynee jonkinlainen vastaus näihin kysymyksiin, mutta harva joutuu taistelemaan niiden kanssa päivittäin. Elokuvaohjaaja Niina Brandt otti asian omakseen ja asetti itselleen rohkean tavoitteen; esittää lähes ilmaisukyvyttömän ihmisen tarina dokumenttielokuvana – henkilön itsensä kertomana.

Lauri Katajainen seisoo metsässä avustajansa Pirjo vierellään. Paikka on selvästi ennestään tuttu, ja miehen käsi ojentuukin pahviselle näppäimistölle, jonka avulla kommunikointi onnistuu. Keskustelu metsässä pyörii usein juuri tietyn teeman ympärillä; miten helpolta ja rauhalliselta se saa Laurin olon tuntumaan. Se jos mikä on harvinaista hänen elämässään.

Parikymppisen Laurin vaikea autismi on koko elämän läpi jatkunutta sisäistä myrskyä. Yksinkertaisimmatkin asiat, kuten pukeutuminen ja syöminen, saattavat tuottaa ongelmia ja pahinta on kaiken tämän tiedostaminen sekä ankara itsekritiikki. Asiat joita hän eniten kaipaa: tavallisuus ja rakkaus sekä tunne etteivät muut ihmiset katsoisi häntä kieroon tuntuvat Laurista saavuttamattomilta unelmilta. Etenkin rakkauden etsimisen toivottomuus välittyy katsojalle kristallinkirkkaasti. Voiko Laurin kaltainen ihminen löytää tosirakkauden? Onko sen toivominen väärin, täyttä ajanhukkaa? Kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus rakkauteen, eikö niin? Monia ihmisiä pelottaa erilaisuus ja Lauri on saanut osansa tästä pelosta. Nuoren miehen ja elokuvan viesti on kuitenkin selvä: Ei oikeasti ole mitään syytä vältellä, “en ikimaailmassa tekisi pahaa kellekään”.

Elokuvaa tahdittavat poiminnat Laurin runollisista mietelmistä korostavat kahtiajakoisuutta. Verbaalisesti uskomattoman lahjakas mies ei kykene pukemaan ajatuksiaan sanoiksi, eikä edes tekstiksi ilman avustajan tukea. Silti unelmissa siintää oma kirja, jonka kirjoittaminen on jo alkanut. Oman rahan tienaaminen ja hyödyllisyys ovatkin selkeitä tavoitteita, sillä suurin osa elämästään Lauri on tarvinnut muiden ihmisten täyden tuen. Elokuvan aikana Laurin pohdinnat karkaavat itsemääräämisoikeuden ajattelemiseen: ”Olen kykenemätön moniin elintärkeisiin asioihin, voinko silti olla itse itseni herra? Pakkohan sen on niin olla, ainakin luulen niin”. Ajatus “veronmaksaja-Laurista” saa hänet naurahtamaan tyytyväisenä.

Metsässä Lauri tarkkailee lintuja taivaalla. Niiden vapaus kiehtoo häntä. Lisäksi ne ovat tuttuja, kuten kaikki muukin ympärillä. Metsä, linnut ja Pirjo -kaikki tuntevat hänet ja hyväksyvät hänet omana itsenään. Joskus Lauri toivoo olevansa lintu, lintu joka voisi elää koko elämänsä juuri siinä metsässä. “Sieluni lepää siellä.”

tekstin kirjoitti Niilo Korppi

Löydät lisää tietoa elokuvan tuotantoyhtiön Double Back Documentaries Oy/Ltd sivuilta www.doubleback.fi

tai www.dokumenttikilta.fi sivustolta Dokumenttikillan kevään elokuvanäytöksistä.

Categories
Media

Intohimoa ja tuuria! -luento

 

20161028_104753_hdr

Hän ottaa silmälasinsa pois päästään, jotta ei näkisi kenelle puhuu. Kansainvälistä mainetta niittänyt elokuvaohjaaja Jukka Kärkkäinen on vierailulla Mediakylpylässä ja kertoo ensimmäiseksi pajanuorille olevansa ujo!

Miten voi ohjata dokumenttielokuvia jos on ujo? Miten voi esiintyä kansainvälisillä foorumeilla, kertoa itsesään ja elokuvallisista pyrkimyksistään elokuvien rahoittajille, jos on ujo? Vastaus on, että onneksi dokumenttielokuvan käsikirjoittaminen on mahdollista. On järkevää laittaa papereille suuntaviivoja ja suunnitelmia dokumentaarisen elokuvan tarinan etenemisestä tai siitä mitä siinä mahdollisesti tulee tapahtumaan. Näin tuottajat, kuvaajat, äänittäjät ym. työntekijät sekä rahoittajat saavat paremmin käsityksen, mitä ohjaaja suunnittelee. Tätä mieltä Jukka Kärkkäinenkin on. Hän haluaa painottaa myös, että oikean elämän suhteen ei aina suinkaan voi tietää mitä tuleman pitää: käsikirjoitus siis voi ja saa muuttua matkan varrella. Toinen asia mitä Kärkkäinen kehottaa tekemään on kuvaamisen aloittaminen niin varhaisessa vaiheessa kuin se suinkin on mahdollista. Kuvatun materiaalin avulla pystyy myös konkreettisesti näyttämään minkälaista dokumentaarista elokuvaa olet tekemässä.

Jukka Kärkkäinen kertoo kaiken tekemisen olleen hänelle aluksi haastavaa, sillä hän ujosteli kaikkia ihmisiä ja etenkin työryhmän jäseniä, jotka olivat hänestä paljon taitavampia kuin hän itse. Ensimmäistä elokuvaansa tehdessään Kärkkäinen oli haastatellut kahta veljestä, jotka olivat hänen elokuvansa päähenkilöiltä. Veljekset olivat vastanneet hänen kysymyksiinsä aina vain kyllä tai ei. Ja siitähän ei tullut yhtään mitään, sillä Jukka ei halunnut omia kysymyksiään elokuvaansa. Tässä tilanteessa hän tajusi, että hänen oli satava veljekset puhumaan jotenkin enemmän, sillä juuri heidän kertomastaan syntyisi elokuvan tarina. Mutta haastattelutilanteessa Kärkkäisen lapulle kirjoitettujen kysymysten määrä väheni ja väheni vääjäämättä, kunnes ne loppuivat kokonaan. Ohjaaja muistelee, että sitten alkoi noin seitsemän minuutin pituinen sietämätön hiljaisuus. Kunnes kuvaaja ja äänittäjä alkoivat rykiä laitteidensa takaa, että miksi ei mitään tapahtunut. Tuossa tilanteessa Kärkkäinen tunsi vajoavansa lattian läpi. – Kunnes – henkilöt alkoivat vihdoin puhua! He puhuivatkin pitkään ja materiaalista tuli todella hienoa. Se, että uskaltaa itse ohjatessaan odottaa, odottaa ja odottaa ja antaa henkilöiden olla ja puhua, vasta kun on sanottavaa, on sittemmin ollut Kärkkäisen työmetodi. Kärkkäinen työskentelee Mouka Film elokuvatuotantoyhtiölle, mutta tekee töitä myös osa-aikaisena trukkikuskina, sillä elokuvan tekeminen ei elätä häntä ympärivuoden. Kuten ei monia muitakaan elokuva-alalla työskenteleviä. Useimmilla on myös muita ammatteja.

Mediakylpylässä ohjaajavieraillun aikaan saimme katsoa muutamia otteita Kärkkäisen elokuvista sekä tietysti unohtumattoman ihanan seurantadokumentin nimeltään Kovasikajuttu. Dokumenttielokuva kertoo Pertti Kurikan nimipäivät – nimisen punk -bändin noususta maailman maineeseen. Poikkeuksellisen bändistä tekee se, että kaikki sen jäsenet ovat kehitysvammaisia. Kärkkäinen oli nähnyt uutisen kyseisestä bändistä ja Lyhty-ry nimisestä organisaatiosta, jossa aikuiset kehitysvammaiset käyvät päivittäin töissä ja jossa mm. bändin jäsenet olivat oppineet soittamaan. Elokuvan tapahtumat sijoittuvatkin osittain Lyhty ry tiloihin, mutta myös mm. bändin Euroopan kiertueelle Saksaan.

Kärkkäinen on taitava itseironiaa käyttävä henkilö ja kertoo ” vakavalla naamalla” monta hauskaa yksityiskohtaa elokuviensa tekemisestä sekä mm. sen, kun hän oli kysynyt ensimmäistä kertaa kuvaaja kollegansa, sittemmin myös ohjajaa kollegaansa JP Passia mukaan tekemään bändistä elokuvaa. Kaverukset olivat istuneet elokuvafestivaaleilla kahvikupin ääressä näytösten välissä. Kärkkäisen kysymyksen jälkeen Passi oli ensin kieltäytynyt jyrkästi. Kunnes hetken mietittyään olikin todennut, että totta kai lähden! Yhdessä tekemisen tiellä Jukka-Pekka Kärkkäinen ja JP Passi edelleen ovat. Kärkkäinen paljastaa, että Pertti Kurikan nimipäivän muusikoista on tulossa toinenkin elokuva, joka kertoo siitä miten bändin ja siihen kuuluvien miesten taival jatkuu. Tuskin maltan odottaa ensi-iltaa! Se ajoittunee ensi-kevääseen aikaisintaan.

Kärkkäinen haluaa kannustaa Mediakylpylän nuoria tekemiseen. Elokuvien tekeminen vaatii aina uskoa itseensä ja omiin visioihin sekä tietysti tekemisen intohimoa. Tekeminen opettaa. Sen myötä oikeiden työkavereiden löytäminen helpottuu, mutta lisäksi kaivataan myös aimo annos tuuria. Kärkkäisellä on ollut näitä kaikkia ja hän sanoo Mediakylpylän pajanuorille, että jos hän kerran osaa tehdä elokuvia, niin kaikki muutkin osaavat! Allekirjoittaneen mielestä kouluttautuminen on tärkeää myös elokuva-alalla, ellei aivan välttämätöntä nykyään, mutta toki Kärkkäisen mainitsemia asioita intohomoa ja tuuriakin tarvitaan kosolti!

 

Teksti: Elina Kivihalme

Kuva: Valentina Kuula

Categories
Media

Yayoi Kusama: In Infinity -näyttelyarvio

img_20161021_112037

Yayoi Kusaman In Infinity-näyttelystä ensimmäisenä huomioni kiinnittyi suuriin Kusaman taiteessa esiintyviin aihepiireihin, kuten konsumerismi ja seksuaalisuus. Välittömästi epäilin, että Kusama pyrkii välittämään taiteellaan jonkinlaista feminististä viestiä. Tämän ensivaikutelmani ehkä kiteyttävin taidekappaleen osa oli naisten korkokenkä, jota peittivät kangasfallokset. Ne näyttivät kasvavan esineestä kuin jonkin sortin kummalliset sienet. Kun kiertelin näyttelyä hieman enemmän, Kusaman fallospakkomielle tuli yhä enemmän tutuksi. Tutuiksi tulivat myös hänen pakkomielteensä kurpitsoihin, pilkkuihin sekä toistoon videoiduissa kuvissa hänestä itsestään.

Luin taidemuseossa näytillä olleita tekstejä Kusaman elämästä. Ne kertoivat, että hänen taiteensa on pitkälti hänen mielenterveysongelmiensa inspiroimaa. Nykyisin Japanissa mielenterveyslaitoksessa asustava Kusama on koko ikänsä kärsinyt hallusinaatioista ja obsessioista. Hän pyrkii tuomaan kokemansa audiovisuaaliset hallusinaatiot loputtomasti toistuvista kuvioista näytille taiteen muotoon. Näyttelyn seinälle oli painettu lainaus, jossa Kusama kertoo, että luodessaan taidettaan, hänen mielensä on tyhjä ja taide vain ikään kuin tulee hänestä ulos.

Se että taideteokset ovat hallusinaatioiden inspiroimia, ei tietenkään tarkoita etteikö Kusama taiteellaan voisi kommunikoida mitään tärkeää. Näyttely oli tavallaan kuin kävelyretki Kusaman alitajuntaan – ja ihmisen alitajunnalla voi olla paljonkin sanottavaa. Katsellessani falloksilla päällystettyä naisten korkokenkää, kehitellen mielessäni sille ylioppilaskirjoitusten ”analysoi ja tulkitse”-tehtävän vastausta. En voinut olla ajattelematta sitä että nyt 87-vuotias Kusama eli suurimman osan elämästään ajalla, jolloin naistaiteilijoiden oli huomattavasti hankalampi menestyä ja erityisesti hänen nuoruutensa Japanin sukupuolitasa-arvo oli vielä ns. hakusessa.

Ottaen huomioon tämän psykedeelisen taiteen mielenterveydellisen alkuperän ei ole ihme, miten merkittävä hahmo Kusama on ollut surrealismille. Surrealismi on vuonna 1919 tietoisesti luotu taidesuuntaus, joka pyrkii nimenomaan kuvaamaan ihmisen tiedostamatonta sielunmaisemaa. Surrealistinen taide pohjautuu osittain psykoanalyytikko Sigmund Freudin teorioihin ja tutkimuksiin. Siinä missä monet muut surrealistiset taitelijat joutuvat aktiivisesti etsimään inspiraatiota unistaan, Kusaman inspiraatio on aina läsnä hänen ”hallusinoivan” mielensä mukana.

Yayoi Kusama on menestynyt taidemaailmassa ja ollut uranuurtajana monille taidesuuntauksille. Hän on käyttänyt mielenterveysongelmiaan ja traumojaan hyödykseen harvinaisen selväjärkisellä ja kylmän etäisellä tavalla, kärsiäkseen kaikista niistä ongelmista, joista hän elämänsä aikana on kärsinyt. Kaiken kaikkiaan, koin näyttelyn mielenkiintoisena, ja aion perehtyä Kusaman taiteeseen tulevaisuudessakin.

 

Blogin teksti: Vili Moilanen, Kuva: Aino Rostedt

Categories
Media

Jamie McDonald jo viisi vuotta stand up -lavoilla Helsingissä!

valokuva by Valentin Kuula
valokuva by Valentin Kuula

Hänessä on jotakin erilaista. Hänen katseensa on suora ja kirkas. Kasvot ystävälliset. Hän on alkanut sukupuolenkorjaus prosessin ja kertoo muille kokemuksistaan transmiehenä stand up -komiikan kautta. Hän pistää alttiiksi oman haavoittuvuutensa ja se on mielestäni erittäin kunnioitettavaa. Useimmat koomikot esiintyvät erilaisissa rooleissa, kuin itse ovat ja muuntautuvat jopa useampaan rooliin kesken esityksen. Jamie sen sijaan naurattaa yleisöään elämänvarrella kokemastaan. Hän on rohkea.

Jamie kävi 20 vuotiaana näyttelijänkoulutuksen, mutta oli nuorena liian ujo esiintyäkseen. Hän työskenteli sittemmin mainostoimistossa copywriterinä ja tekee sitä työtä vieläkin, sillä harva koomikko elää lavakomedialla Suomessa. Nyt aikuinen Jamie osaa ja voi olla tarpeeksi ”shameless” jotta pystyy asettumaan naurun kohteeksi. Hän tuli Suomeen neljätoistavuotta sitten, sillä hän on syntyperältään osaksi suomalainen ja osaksi kanadalaisitalialainen. Jamie ymmärtää suomenkieltä, mutta ei itse puhu sitä. Saamme kuulla hänen luentonsa englanninkielisenä.

Jamie puhui pajalaisille paljon mm. siitä miten kannattaa opetella ja harjoitella esim. esiintymistä ja muitakin taiteen aloja. Hänestä kannattaa aina mennä katsomaan muiden tekemisiä, ottaa oppia heiltä ja esitellä itsensä rohkeasti muille. Kyllä lahjakkuus huomataan aina ja näin voi päästä näyttämään kykynsä. Kilpailu kaikilla taiteen alueilla on toki kovaa, niin myös stand up-taiteen alueella. Saattaa mennä vuosia ennen kuin saat tekemisestäsi kunnon korvauksen. Jamie kertoo, että noin kuuden minuutin mikkikeikasta voi saada ensin vain kaljatuopin palkkioksi. No sehän ei tietenkään pitemmän päälle ole hyvästä. Jamie mainitsee muutamia työllään toimeentulevia ja hienoja stand up -esiintyjiä kuten Ismo Leikola ja Riku Nieminen. Lisäksi hän kertoo saaneensa tukea ja on paljon myös oppinut Ali Jahangirlta. Nykyään Jamiella itselläänkin on jo mukavasti keikkoja.

Jamie neuvoo nuoria olemaan kärsivällinen ja määrätietoinen kaikessa mitä tekee. Komedian tekeminen on jatkuvaa prosessia. Kaikkea on harjoiteltava, harjoiteltava ja taas harjoiteltava. Jamie neuvoo nuoria olemaan oma itsensä. Hän vitsailee omista kokemuksistaan, mutta sen lisäksi hän ammentaa politiikasta ja uutisista, ottaa tehdessään riskejä eikä pyytele keneltäkään anteeksi materiaaliaan. Hän esittää uusia juttujaan kaverilleen ja läheisilleen ennen kun vie ne lavalle. Kuuntelee kritiikkiä ja ottaa parannusehdotuksia vastaan, mutta pitää silti oman päänsä. Sillä lopulta hänhän siellä lavalla on sitä juttua kuitenkin kertomassa. Omana itsenään.

Mediakylpylän nuoret kysyivät, että onko yleisössä koskaan ilkeitä huutelijoita ja kuinka Jamie käsittelee tätä puolta esiintyessään. Jamie kertoo, että ”suuressa maailmassa” näitä huutelijoita on paljon ja esim. Hartwall Areenalla erään kansainvälisen artistin esityksen alussa yleisölle oli kerrottu pitkä lista siitä mitä he eivät saisi tehdä esityksen aikana. Tosiasiassa Suomessa klubeilla ei ole onneksi paljoa häirikköjä, jotka yrittäisivät pilata esityksiä. Meillä yleensä muu yleisö hiljentää huutelevat tapaukset melko nopeasti. Jos häiriköitä on, Jamie joskus ohittaa heidän reaktionsa ja joskus taas käyttää niitä esityksessään hyväkseen.

Jamie kirjoittaa omat juttunsa, kuten moni muukin esiintyjä. Mutta esityksissä on myös paljon improvisaatiota. Kuinka sitten huomaa, että jutut toimivat? Jamie sanoo, sen olevan vain semmoinen tunne, että ns. pelittää. Sitä on vain kokeiltava juttuja yleisön edessä ja muutettava jos ei toimi. Yleensä jo viimeistään kolmannella kerralla tajuaa jos jutun näkökulma tai jokin nyanssi ei toimi. Jamie vertaa esitysten tekemistä ja muuttumista ruuanlaittoon: improvisoit joskus enemmän ja joskus teet reseptin mukaan. Kun esiintyy samoissa paikoissa, on selvä, että juttuista on muutettava vähintään ainakin 70 – 80 %. Jamie yrittää siksi uusia jatkuvasti juttujensa sisältöjä. Ihmisethän maksavat, siitä että hän on hauska ja Jamie haluaa antaa yleisölleen siihen mahdollisuuden. Lisäksi on turha mennä kertomaan ihmisille sellaisesta, josta he jo tietävät ja siksi esim. Turun Pride -tapahtumassa hän esittää juttujaan erilaisesta näkökulmasta kuin esim. Käpylän kylätilassa. On luonnollista ottaa yleisö huomioon.

Kullervonkadun Mediakylpylän nuoret kyselivät aktiivisesti Jamielta ja meitä kaikkia nauratti hänen hauska luentonsa kiinnostavasta aiheesta sekä luennon lopussa improvisoitu lyhyt stand up -esitys. Kannattaa seurata mitä stand up -rintamalla tapahtuu. Joskus on hyvä saada nauraa muiden kanssa yhdessä.

www.suomenstandupclub.fi

 www.kumpulankylatila.fi

www.naurunpaikka.fi

Lue lisää sukupuolten moninaisuudesta ja seksuaalisesta tasa-arvosta www.seta.fi

Categories
Ääni Video

Rautaisannos tietoa pelialasta!

Kuvakaappaus Spirit Hunter -pelistä.
Kuvakaappaus Spirit Hunter -pelistä.

Pekka Hänninen, pelialalla työskentelevä helsinkiläinen, vieraili Mediakylpylässä Käpylässä parisen viikkoa sitten. Pekka kertoi elävästi pelialan työstä noin 30:lle asiasta erittäin kiinnostuneille pajanuorelle. Itse Hänninen aloitteli pelaamisen noin kahdeksanvuotiaana lautapeleistä, siirtyi roolipeleihin ja tietenkin pelikonsolipeleihin. Hän aloitti myöhemmin nettisivujen koodaajana, kunnes suuntautui pelien koodaamiseen. Hänninen on ollut koodaajana mukana kolmessa pelissä ja työskennellyt mm. Sulakkeella ja Boomlangoonilla, tehden töitä mm. Boomlagoonin action-roolipelin, Spirit Hunterin, parissa.

Mediakylpylän nuoret saivat Pekalta rautaisannoksen informaatiota, siitä minkälaisten töiden tekijöitä pelialla tarvitaan. Seuraavassa tiivistys siitä mitä kuulimme:

Game designer suunnittelee pelien sisällön. Hän miettii, mitä ja miten pelissä tehdään. Hän kirjoittaa pelin tarinan, erilaiset kentät, tasot ja tapahtumapaikat, ja huolehtii mm. siitä että pelimekaniikka on tasapainoinen ja toimiva. Game designerien työnkuvat vaihtelevat runsaasti suunniteltavan pelin ja oman osaamisen mukaan. Hommia on dialogin kirjoittamisesta ja pelimaailman suunnittelusta pikkutarkkaan excel-taulukkolaskentaan ja tietokantojen rakentamiseen. Pelisuunnittelijan työ vaatii sekä luovuutta että hyvää matemaattista ja avaruudellista hahmotuskykyä.

Graafikko tekee 2D- tai 3D-hahmoja ja toteuttaa mm. pelikenttien taustat. Konseptigrafiikka on myös aivan oma taiteenlaji, joka on hahmottelua siitä, minkä näköinen peli visuaalisesti voisi olla. Ääniryhmän kouluttaja Anni Tolvanen teki sivuttaisen egyptiläisen hahmon ja Pekka edestäpäin nähtävän örkin ja näin he saivat havainnollistettua mielestäni hyvin sen, että hahmojen tulee olla selkeästi toisistaan erottuvia, jotta pelaaja pystyy todella nopeasti tajuamaan onko pelin tiimellyksessä kyse ystävästä vai vihollisesta. Tätä pelin graafikon täytyy siis myös ajatella työstäessään hahmoja.

Äänisuunnittelijalla on myös tärkeä rooli pelimaailmassa. Hän säveltää joskus taustamusiikin, ellei erikseen ole säveltäjää. Lisäksi hän tekee erilaisia efektejä. Joskus tilaukseen voi tulla esim. 300 erilaista miekaniskun ääntä! Hän nauhoittaa ja ohjaa näyttelijöiden tekemät hahmojen äänet. Tekee myös äänien editointia ja sijoittelua. Esimerkiksi tavallisen partakoneen surina voidaan saada kuulostamaan avaruusaluksen moottorilta tai pöytätuuletin ilmalaivan propellilta.

Koodaajan työtä on varmistaa, että kaikki pelin ominaisuudet ohjelmoidaan oikein peliä pyörittävälle alustalle. Koodaajan osaaminen ja tehtävät voivat kohdistua erilaisille osa-alueille, esim. pelimekaniikkaan, käyttöliittymään, serverien ylläpitoon tai vaikka AI:n eli tekoälyn ohjelmointiin. On serverin koodausta, hahmojen ja tasojen koodaus, ns. AI:n eli keinoälyn koodausta ja käyttöliittymän tekemistä.

Tämän blogin kirjoittaja on aloittanut oman pelaamisensa Musta Pekan korteilla siirtynyt sitten tavallisiin pelikortteihin, ristinollaan ja omien sekä toisten lasten ”olanylipelaajaksi” erilaissa konsolipelissä. Katsoin Pekan luennolla innostuneita ilmeitä ja kuuntelin meidän pajanuorten kiihkeää keskustelua erilaisista peleistä ja yllätyin ilokseni heidän asiantuntevuudesta ja tietämyksen määrästä. Olo oli itsellä välillä kuin ”TeleFinlandin” – mainoksessa: mitä kieltä täällä puhutaankaan?! Tietysti myös kiinnostuin, kun tajusin mielestäni jotakin oleellista pelien tekemisestä. Vertaan pelien tarinallisuutta elokuvien tarinallisuuteen ja tekemiseen, joiden parissa olen itse työskennellyt pitkään.

Pelialan koulutuksesta saa tietoa ositteesta www.neogames.fi ja sivustolta www.igda.fi, joka on suomalaisten pelien kehittäjien yhdistys.

 

Categories
Media

Mitä Mediakylpylässä tehdään?

Kysymys, joka niin kouluttajilta kuin nuoriltakin usein kysytään, on se, mitä Mediakylpylässä oikein tehdään. Nuoret ja henkilökunta päätyvät itsekin toisinaan käyttämään asioista vääriä termejä, jolloin joku on aina auliisti korjaamassa puhujaa toteamalla, että kyseessä ei ole koulu tai työ, vaan työkokeilu. Mutta vaikka nuoret ovat työkokeilijoita, he eivät ole työsuhteessa, vaan työttömiä. Henkilökunta opastaa nuoria uusien taitojen oppimisessa, mutta opettajia he eivät ole, koska mitään ei virallisesti arvioida. Niinpä pajajakson jälkeen saatavassa todistuksessa ei ole yhtään arvosanaa.. Mutta jotta soppa olisi vielä sakeampi, olemme osa Stadin ammattiopistoa, ja osa nuorista on meillä työharjoittelussa koulunsa kautta, jolloin he ovat opiskelijoita.

Lieneekin siis parasta keskittyä termien ja titteleiden sijaan siihen, millaisia ihmisiä täällä on.

Pajalaiset, nuoret, ovat iältään noin 16-24-vuotiaita. Elämäntilanteet vaihtelevat.Toiset miettivät mitä haluaisivat olla isona. Toiset puolestaan ovat sen jo kertaalleen päättäneet, mutta tulleet toisiin ajatuksiin. Osan täytyy selvittää keitä ovat, ennen kuin voivat siirtyä eteenpäin. Melkein kaikki ovat kuitenkin kiinnostuneita kuvasta ja äänestä.

Töiden tekemisessä vuorottelevat omat projektit, tilaustyöt ja harjoitukset. Omissa projekteissa etsitään tasapainoa tekemiseen: mitä tarvitaan, jotta lopputuloksesta syntyy sellainen kuin on ajateltu? Vaikka toisinaan itse prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos, ryhmissä harjoitellaan myös valmiiksi saattamisen taitoa. Töistä pitää päästää irti, jotta jotain uutta voisi tulla tilalle. Tilaustyöt puolestaan kehittävät vastuunkantoa. On hyvä, jos välillä joku muu asettaa tavoitteet ja reunaehdot, joiden mukaan kaikki suunnitellaan.

Mediakylpylässä ei ole väliä, vaikka ei haluaisikaan isona muusikoksi tai elokuvantekijäksi tai graafikoksi. Se, että ymmärtää haluavansa sittenkin jotain muuta, on arvokas ja tärkeä havainto, ja jos olemme auttaneet sen syntymisessä, emme voisi olla tyytyväisempiä. Ennen kaikkea Mediakylpylässä opetellaan unelmoimaan. Ei ole väliä, vaikka unelmat vaihtuisivat välillä. Ne synnyttävät energiaa, joka aikaansaa muutosta. Muutoksen etsiminen onkin se asia, joka yhdistää kaikkia mediakylpyläläisiä. Täältä on hyvä aloittaa.